Vieraskynä: Ensiapuohjeet henkisiin hätätilanteisiin

Kävin muutama kuukausi sitten SPR:n ensiapukoulutuksen. Kurssin aikana opimme toimimaan lukuisissa erilaisissa onnettomuustilanteissa ja antamaan tarvittavaa ensiapua.

Kurssi muistutti jälleen kerran siitä, kuinka tärkeää on osata toimia silloin, kun hätä on kaikkein suurin. Jotta oma toimintakyky ei lamaannu vaativissakaan tilanteissa, tulisi kykyjään harjoittaa jo hyvissä ajoin etukäteen. Sama pätee yhtälailla henkisiin kuin fyysisiinkin hätätilanteisiin. Mitä tehdä esimerkiksi silloin, kun joudut tahtomattasi tekemisiin jonkun sinulle haastavan henkilön kanssa ja huomaat kierrosten nousevan sisälläsi? Tai miten toimia perheriidan syttyessä ilmiliekkeihin ja kumppanisi huutaessa sinulle pää punaisena? Entä jos menetät työpaikkasi ja saat potkut? Miten kohtaat eron tai läheisen kuoleman?

Henkinen hätätila tarkoittaa tilannetta, jossa jokin ulkopuolella oleva asia, tilanne tai ihminen koetaan niin uhkaavana, että se herättää meissä pelkoreaktion. Tärkeintä juuri silloin on olla itselleen rehellinen sen sijaan, että elämäänsä elää sokeana ja puoliunessa. Kyky pitäytyä kosketuksissa omaan sisäiseen voimaan ja rauhaan vapauttaa meidät jatkuvasta tunteiden vuoristoradasta.

Seuraamalla alla olevia ohjeita, pääset hyvään alkuun:

1. Hengitä

Kuulostanee itsestään selvältä hengittää, mutta harvoin teemme sitä tietoisesti. Hengitys peilaa kuitenkin suoraan psykofyysistä tilaamme. Stressaavissa tilanteissa elimistö valmistuu pakenemaan tai taistelemaan ja hengitysrytmi muuttuu pinnalliseksi ja nopeutuu. Jos havahdumme tähän ja alamme tietoisesti rauhoittamaan ja syventämään hengitystämme, myös elimistö reagoi rentoutumalla. Mitä tietoisemmin hengitämme, sitä tehokkaammin voimme siis vaikuttaa omaan olotilaamme. Tietoinen hengitys tuo meidät myös läsnäolevaan yhteyteen itsemme kanssa. Se toimii siltana sisäisen voiman ja rauhan tilaan, joka on mielen kaaoksen ulottumattomissa.

2. Havainnoi

Henkisessä hätätilanteessa mielemme ja kehomme täyttyy negatiivisista ajatuksista ja tunteista. Tulkitsemme ulkopuolellamme olevia tilanteita ja tapahtumia vanhojen muistijälkien perusteella ja rakennamme mielessämme niihin liittyviä tarinoita. Nuo tarinat, jotka koostuvat lukuisista ajatuksista ja uskomuksista, otetaan vastaan totena. Ihminen on sokea peloilleen ja toimii kuin tahdoton sätkynukke reaktioidensa vietävänä. Kuitenkin, kun huomio suunnataan kaoottisen mielen sijaan omaan hengitykseen ja tähän hetkeen, mielen reagointimalleja on mahdollista tarkkailla etäisyyden päästä, sisäisestä läsnäolosta käsin.

Tietoisen hengittämisen jälkeen seuraava askel onkin havainnoida, mitä kehossasi ja mielessäsi tapahtuu hätätilanteen aikana tai siihen liittyen. Millaisia ajatuksia ja uskomuksia mielessäsi pyörii? Mitä tunteita kehossasi ilmenee? Sen sijaan, että sanot itsellesi esimerkiksi ”olen epäonnistunut”, ”en selviä”, muunna lauseet muotoon ”ajattelen olevani epäonnistunut”, ”ajattelen, että en selviä”. Sen sijaan, että sanot ”olen surullinen ja alakuloinen”, muuta lause muotoon ”tunnen surua ja alakuloa”. Näin eriytät itsesi havaintojesi sisällöstä ja vahvistat sitä tosiasiaa, että olet muutakin kuin negatiiviset ajatuksesi ja haastavat tunteesi. Kun omaa todellisuuttaan havainnoi tällä tavalla suoraan ja rehellisesti, sokeista reagointimalleista vapautuminen mahdollistuu.

3. Hyväksy

Sisäinen stressi- tai hätätila ei aiheudu niinkään siitä, mitä sisälläsi tai ulkopuolellasi tapahtuu vaan siitä, miten tulkitset tapahtumia ja mitä reaktioita ne sinussa aiheuttavat. Mitä sokeampina toimimme omassa elämässämme, sitä enemmän meillä on tarve vastustaa asioita, tilanteita ja olosuhteita. Vastustaminen ja kontrolloiminen ovat pelokkaan mielen reagointimalleja, jotka saavat aikaan näennäisen ja hetkellisen tunteen turvallisuudesta. Ne luovat kuitenkin koko olemukseemme stressireaktion, jännittyneen taistelutilan, joka vain lisää sisäistä hätää ja tuskaa. Kun ihminen on jatkuvassa taistelussa itsensä ja ympäristönsä kanssa, kaikki voimavarat valuvat hukkaan ja seurauksena on uupumus.

Todellinen vapautuminen alkaakin hyväksymisestä. Se on omalle todellisuudelle antautumista ja ison ’KYLLÄ’-napin painamista sen sijaan, että ui väkisin vastavirtaan ja sanoo elämälle ’EI’. Monilla on sellainen käsitys, että tyytyväisyys ja onnellisuus ovat mahdollisia vasta sitten, kun kaikki ikävät ajatukset, tunteet ja olosuhteet ovat poissa. Niinpä pyrimmekin jatkuvasti jonnekin muualle, kuin missä olemme juuri nyt. Tärkeämpää olisi katsoa itseään ja elämäänsä rehellisesti ja läsnäollen juuri nyt. Kysy itseltäsi, mitä kaikkea vastustat? Oletko taistelussa omien ajatustesi ja tunteidesi kanssa? Haluaisitko päästä eroon asioista, joita et koe positiivisina? Yritätkö jatkuvasti korjata jotakin, mikä on mielestäsi väärin tai pielessä? Mitä, jos sen sijaan sallisitkin kaiken juuri niin kuin se tässä hetkessä ilmenee?

Salliminen ja hyväksyminen ei tarkoita, että oikeutat vaikkapa pahat teot itseäsi kohtaan tai lamaannut toimintakyvyttömäksi. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että olet rehellinen omasta todellisuudestasi: ”Kyllä, ajattelen olevani epäonnistunut ja se on ihan ok.”, ”Kyllä, tunnen juuri nyt voimakasta surua ja se on ihan ok.”, ”Kyllä sain juuri potkut ja tunnen vihaa ja sekin on ihan ok.” Kun oman todellisuutensa sallii sellaisenaan, on mahdollista myös kohdata ja kyseenalaistaa sen sisällöt. Voi kysyä itseltään, onko tämä ajatus, tarina tai tunne totta? Olenko oikeasti epäonnistunut vai onko kyse vain mielen tulkinnasta? Sisäisestä voiman ja läsnäolon tilastä käsin vastaus nousee selkeänä ja kirkkaana, jos vain kuuntelet.

Ensiapu mihin tahansa henkiseen hätätilanteeseen lähtee siis siitä, että olet hereillä. Kenties olet kokenut joitain sellaisiakin tilanteita, jolloin olet päinvastoin sulkenut silmäsi todellisuudelta ja teeskennellyt, että kaikki on hyvin. Toimit tavoilla, jotka eivät palvele sinua, hakkaat päätäsi seinään ja pidätät hengitystäsi, kunnes kivusta tulee sietämätöntä – ja sitten lopulta, kun avaatkin silmäsi ja rohkaistut hengittämään, havainnoimaan ja hyväksymään oman todellisuutesi, maailma aukeaa edessäsi uutena. Oivallat, että mikä vain on mahdollista ja kuitenkin kaikki on hyvin juuri nyt.

[vieraskyna][column size=one_quarter position=first ][/column][column size=three_quarter position=last ]

KIRJOITTAJA

JENNIEMILIA KAUPPILA
Jenniemilia, valmentaja, joogaopettaja ja valokuvaaja

Jenniemilia johdattaa ihmisiä kohti itsearvostusta ja sisäistä voimaa. Hän vetää suosittuja Rakkauskursseja, joissa hän hyödyntää mm. kehollisen läsnäolon ja kognitiivisen psykoterapian menetelmiä. WSOY julkaisi toukokuussa 2014 Jenniemilian esikoisteoksen ”Rakastan siis olen – 30 askelta sisäiseen voimaan”.

[/column][/vieraskyna]