Vähemmistöstressi voi nakertaa jaksamista – ”On uuvuttavaa ja etäännyttävää, jos arjessa joutuu jatkuvasti piilottamaan itseään”

Oma identiteetti ja hyväksytyksi tuleminen ovat teemoja, joiden kanssa useimmat painiskelevat jossain elämänsä vaiheessa.

Itsensä hyväksyminen vahvistaa mielen hyvinvointia, kertoo Terveystalo. Oman identiteetin rakentuminen ja omaksi itsekseen kasvaminen ovat kuitenkin pitkiä prosesseja, jotka koskettavat lähes kaikkia, eikä itsensä kantaminen ylpeydellä ole aina pelkkä itsetuntokysymys.

”On monia syitä, miksi omana itsenään olemisen voi kokea vaikeaksi. Ihminen saattaa esimerkiksi pelätä, ettei olisi riittävä tai paljastuisi muiden silmissä huonoksi tai epärakastettavaksi”, Terveystalon johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan siihen voi liittyä myös pelkoa kritisoiduksi tai torjutuksi tulemisesta tai jopa vihamielisyyden kohteeksi joutumisesta. Joskus itsensä pienentämisessä on kyse itsensä suojelusta; on helpompaa mukautua lähipiirin tai yhteiskunnan odotuksiin kuin haastaa niitä.

”Taustalla voi olla varhaisiakin kokemuksia siitä, että omat tarpeet eivät ole tulleet kuulluiksi eikä ole tullut nähdyksi omana itsenään. Tällaisten tilanteiden toistuessa voi helposti omaksua suojakuoren itselleen. Silloin ihminen voi jäädä vieraaksi itsellensäkin”, Heiskanen kertoo.

Vähemmistöön kuuluville itsensä hyväksyminen voi olla ristiriitaista

Terveystalon mukaan kehityspsykologisesti oma identiteetti alkaa rakentua jo varhaisessa lapsuudessa. Sitä tukevat kokemukset turvasta ja hyväksynnästä.

Sitä tukee myös se, että tarpeet on tunnistettu ja niihin on vastattu. Silloin ihmisen on helpompi olla yhteydessä itseensä sekä muihin aidolla tavalla ja elämä tuntuu elämältä.

Erilaisiin vähemmistöihin kuuluville itsensä hyväksyminen voi sen sijaan näyttäytyä ristiriitaisena. Terveystalon mukaan jos oma oikeus tasavertaiseen kohteluun ja esimerkiksi lähisuhteiden suojaan vaikkapa avioliiton muodossa on vuosikymmeniä ollut julkisen debatin kohteena, omanarvontunto voi horjua.

Ilmiölle on nimikin: vähemmistöstressi.

”Vähemmistöstressillä tarkoitetaan erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien kokemaa erityistä psyykkistä kuormittuneisuutta. Se liittyy syrjinnän pelkoon ja muita suojattomampaan asemaan”, Heiskanen selittää.

Vähemmistöstressi nakertaa jaksamista

Kokemus siitä, ettei riittävästi pysty olemaan oma itsensä, voi vahingoittaa. Terveystalon mukaan ihminen voi kokea, että elämä on muuttunut tyhjäksi eikä tunnu omalta elämältä tai ihmissuhteet tuntuvat ontoilta ja persoonattomilta.

Kaikilla on elämässään monenlaisia rooleja, ja jokainen voi valita, mitä puolia milloinkin haluaa itsestään näyttää. Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on voida olla riittävästi ja aidolla tavalla yhteydessä itseensä ja muihin, vaikka toimisikin tilannekohtaisesti eri rooleissa, kulloisenkin rooliodotuksen mukaan.

”On uuvuttavaa ja etäännyttävää, jos arjessa joutuu jatkuvasti piilottamaan itseään. Monille vähemmistöille on kuitenkin tärkeää, että oman avoimuuden tason voi itse määrittää”, Heiskanen sanoo.

Suomenkin kokoiseen maahan mahtuu iso kirjo yhteisöjä. Esimerkiksi sateenkaariparien kohtaamat asenteet voivat vaihdella paljonkin eri paikkakunnilla. Omaa identiteettiä saa halutessaan suojella – siihen vaikuttavat hyvin erilaiset tarpeet”, hän muistuttaa.

Lähipiiriltä tukea

Kun omana itsenä olemiseen liittyy haasteita tai pelkoja, yksi suurimmista tukipilareista on lähipiiri. Terveystalo kertoo, että lähipiirin tuella on valtava vaikutus.

”On äärimmäisen tärkeää löytää riittävästi sosiaalista tukea ja läheisiä ihmisiä, joiden seurassa voi olla oma itsensä. Tärkeitä voimavaroja ovat kaikki viiteryhmät, joissa on turvallista olla ja joissa tulee hyväksytyksi. Omasta elinpiiristä voi myös rajata pois syrjiviä ympäristöjä ja siten pyrkiä vähentämään kuormitusta”, Heiskanen neuvoo.

Oman itsen pohtimiseen on saatavilla myös apua ja tukea. Psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolle voi kuka tahansa tulla ilman lähetettä pohtimaan asioita ja terapiassa voi työstää esimerkiksi henkilökohtaista kasvua ja kehitystä.

”Voidaan esimerkiksi pohtia, mitä omana itsenä oleminen omalla kohdalla tarkoittaisi. Millaista elämä olisi sen toteutuessa ja mikä seisoo sen tiellä”, Heiskanen kertoo.

Asenteiden muuttumiseen voi jokainen vaikuttaa

Terapiassa voidaan myös tarkastella omaa historiaa ja sitä, miten on oppinut suhtautumaan itseensä. Havainnoinnin kautta voi löytää uusia näkökulmia.

Terveystalon mukaan yhteiskunnan tai lähipiirin torjuvat asenteet siirtyvät herkästi ihmisen kielteiseksi asenteeksi itseään kohtaan. Terapian avulla voi havahtua huomaamaan, ettei olekaan niin huono kuin on oppinut ajattelemaan tai miten itseen on suhtauduttu.

”Ihmiset ovat erilaisia ja kaikki yhtä arvokkaita. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta on aina ollut, ja tulee olemaan. Syrjinnän kokemukset ovat totta, ja yhteiskunnassamme on yhä paljon tekemistä, jotta siitä tulisi turvallinen ja tasapuolinen kaikille”, Heiskanen toteaa.

”Asenteet muuttuvat aina omaa tahtiaan, ja siihen voimme kaikki omilla toimillamme vaikuttaa”, hän päättää.

Suomen suurinta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumaa, Helsinki Pridea vietetiin kesä-heinäkuun vaihteessa, mutta elokuussa järjestetään useita Pride-tapahtumia ympäri Suomen sekä muutamia vielä syyskuussa. Alla tulevat Pride-tapahtumat aikajärjestyksessä:

• Oulu Pride 2.-8.8.
• Sápmi Pride Utsjoella 5.-8.8.
• Lahti Pride 16.-22.8.
• Jyväskylä Pride 16.-22.8.
• Åland Pride Maarianhaminassa 23.-29.8.
• Border Pride Tornio-Haaparannalla 27.-29.8.
• Pori Pride 28.8. ja ohjeisohjelmaa 23.-29.8.
• Savonlinnassa Pride-tapahtuma piknik-tyyliin 28.8.
• Queerstavi Pride Kustavissa 28.8.
• Mäntsälä Pride 3.9.
• Pride-viikonloppu Järvenpäässä 3.-5.9.
• Raasepori Pride 13.-19.9.
• Pohjois-Karjala Pride 22.-25.9.

Lisätietoa tapahtumista löydät Setan kautta täältä.