Vähäinenkin liikunta tekee palveluksen tulevaisuuden sinulle – se pienentää tätä terveysriskiä, vahvistaa tuore analyysi

Liikunnalla on iso rooli yleisen terveyden ylläpitämisessä ja myös sen merkitystä aivoterveyteen on tutkittu paljon.

Tuore väestötutkimuksiin perustuva analyysi vahvistaa, että liikunnan harrastaminen keski-iässä pienentää riskiä sairastua muistisairauteen vanhuudessa. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä tekemässä meta-analyysitutkimuksessa kerättiin aiemmin julkaistut liikunnan ja muistisairausriskin yhteyttä havainnoineet tutkimustulokset ja analysoitiin ne yhdessä.

British Journal of Sports Medicine -tiedelehdessä julkaistut tulokset osoittavat, että liikuntaa harrastavien riski sairastua erityyppisiin muistisairauksiin on alentunut. Liikuntaa harrastavilla on pienempi riski sairastua sekä Alzheimerin tautiin että vaskulaariseen, eli verisuoniperäiseen muistisairauteen.

Meta-analyysissä arvioitiin myös liikunnan määrän vaikutusta riskiin sairastua muistisairauteen.

”Analyysiemme perusteella erityisen tärkeää oli se, että liikkui edes vähän”, tutkijatohtori Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta toteaa tiedotteessa.

Liikunnan suojaava rooli

Helsingin yliopiston mukaan tutkimus kattoi 58 tutkimusartikkelia, joissa oli tarkasteltu yhteensä yli 250 000 henkilöä eri puolilta maailmaa. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, vaikuttaako tutkimusasetelma, kuten seurannan pituus tai tutkittavien ikä, liikunnan ja muistisairauksien yhteyteen.

Muistisairauden kehittyminen voi kestää jopa yli kaksikymmentä vuotta. Useissa nyt tarkastelluissa tutkimuksissa seuranta-aika on kuitenkin ollut lyhyt ja tietoa liikunnan harrastamisesta on kerätty vain muutaman muistitestejä edeltävän vuoden ajalta.

”Tällaisessa tutkimusasetelmassa kehittymässä oleva muistisairaus voisi näkyä vähentyneenä liikuntana ja ollakin siis muistisairauden seurausta”, Iso-Markku toteaa.

”Meta-analyysitutkimuksemme perusteella näyttää kuitenkin siltä, että liikunnan muistisairauksilta suojaava rooli tulee esiin myös pidemmissä seurannoissa ja jo keski-ikäisillä”, hän lisää.

Riski pienenee geneettisestä riskistä huolimatta

Tutkimuksessa selvitettiin myös perinnöllisen riskin vaikutusta liikunnan ja muistisairauden yhteyteen. Helsingin yliopiston mukaan noin kolmanneksella suomalaisista on Alzheimerin taudille sekä sydän- ja verisuonitaudeille altistava ApoE4-geenimuoto.

ApoE:n tyypin on aiemmin arveltu vaikuttavan myös liikunnan ja muistisairauden yhteyteen.

”Tutkimuksemme perusteella liikunta pienentää muistisairauksien riskiä ApoE4-geenimuotoon liittyvästä geneettisestä riskistä riippumatta”, Katja Waller Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Tutkijoiden mukaan on syytä huomioida, että nyt analysoitujen seurantatutkimuksien avulla syy-seuraussuhteita ei voida varmistaa. Myös lisätutkimusta aiheesta tarvitaan, sillä osa niin sanotuista nollatutkimuksista, eli tutkimuksista, joissa yhteyttä liikunnan ja muistisairauden välillä ei todeta, saattaa jäädä julkaisematta.

Meta-analyysi kuitenkin tukee liikunnan asemaa aivoterveyden ylläpidossa. Voit tutustua tähän väestötutkimuksiin perustuvaan analyysiin tarkemmin täällä.