Tipaton tammikuu ei koske vettä – elimistö tarvitsee vettä myös talviaikaan

Nesteentarve ei vähene talviaikaan, mutta janontunnetta voi kolealla kelillä olla vaikeampi tunnistaa.

Vuodenvaihteessa moni panostaa tervellisiin elämäntapoihin liikkumalla enemmän, syömällä terveellisemmin ja jättämällä alkoholin pois tipattoman tammikuun hengessä. Tipattoman tammikuun nimissä ei kuitenkaan kannata laiminlyödä vedenjuontia, vaan vesipullosta on hyvä ottaa huikkaa talvella siinä missä kesälläkin.

”Talvella elimistöstä haihtuu nestettä eri syistä kuin kesällä. Paksut vaatteet lisäävät helposti hikoilua, kylmällä säällä nestettä haihtuu eniten kasvojen ja hengityksen kautta. Sisätiloissa koneellinen ilmanvaihto lisää nesteen haihtumista ja elimistön kuivumista. Talviaikaan elimistön nesteentarve ei vähene, mutta janontunne voi tulla viiveellä”, ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta sanoo.

Kylmyys voi myös johtaa elimistöä harhaan supistamalla ääreisverisuonia käsissä ja jaloissa: kun veri pakkautuu kehossa tiiviimmin, kroppa arvioi nestemäärän yläkanttiin ja vaientaa janontunnetta entisestään.

Terveystalo kertoo tiedotteessa, että urheillessa vettä kannattaa juoda puolisen litraa tunnissa treenin intensiteetistä riippuen. Poskia nipistelevällä hiihtolenkillä jano ei välttämättä yllätä yhtä herkästi kuin hikisellä kesälenkillä, joten juominen pitää ottaa tietoiseksi tavaksi.

”Yli tunnin kestävissä suorituksissa vesipullo on hyvä pitää mukana. Olisi myös hyvä tankata vettä jo muutamaa tuntia ennen urheilua, se vähentää nestehukan riskiä”, Englund neuvoo.

Elimistö tarvitsee vettä

Vettä tarvitaan elimistössä ennen kaikkea lämmönsäätelyssä, ravintoaineiden kuljettamisessa ja aineenvaihduntatuotteiden kuljettamisessa elimistöstä pois. Toisin kuin usein luullaan, vesi itsessään ei kuitenkaan vilkastuta aineenvaihduntaa, eikä sitä siis kannata litkiä ylenpalttisesti laihtumisen toivossa.

”Energiankulutukseen vaikuttavat pääasiassa lihasmassan määrä ja valvetila. Siitä voi kuitenkin olla pientä hyötyä painonpudotuksessa, sillä runsas vedenjuonti täyttää vatsaa ja voi hillitä näläntunnetta”, Englund kertoo tiedotteessa.

”Liiallisuuksiin ei kuitenkaan pidä mennä. Liika juominen laimentaa kehon elektrolyyttejä liikaa, jolloin seurauksena voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen hyponatremia, ravitsemusterapeutti muistuttaa.

Vettä olisi hyvä juoda pieniä määriä pitkin päivää, sillä kerralla kulautetusta suuresta määrästä imeytyy vain osa. Eli koko päivän juomattomuutta ei siis voi paikata valtavalla kerta-annoksella illalla.

Nestehukka voi tuntua kireytenä, uupumuksena ja suorituskyvyn laskuna, joten vesipullon mukana pitäminen tai hanalla pistäytyminen muutaman kerran työpäivän aikana on hyvä ja helppo tapa pitää olo virkeänä.

Päivässä pari litraa nesteitä

Terveystalon mukaan ummetus on tyypillistä tammikuussa, koska lomaherkutteluissa ruisleivät ja -puurot unohtuvat lautasilta, joten vedenjuonti on hyvä palautella arkirutiineihin myös vatsan hyvinvoinnin vuoksi. Jos vatsa ei toimi, kannattaa turvata kuidunsaanti kasviksilla, marjoilla ja siemenillä sekä voidella suolisto vedellä.

Vettä pitäisi juoda talvella samoilla säännöillä kuin muulloinkin. Päivässä on hyvä nauttia nesteitä pari litraa: puolitoista litraa juoden, ja loput tulee yleensä ravinnon mukana.

Tarve on sama miehille ja naisille ikään katsomatta. Terveystalon mukaan ikääntyessä janontunne heikkenee, mutta nesteentarve pysyy ennallaan.

Pienillä lapsilla nesteentarve on iästä ja koosta riippuen 5 dl–1,5 l vuorokaudessa.