Tässä salakavalat merkit, jotka kertovat alkoholiongelmasta – lue ja tunnista ne ajoissa

Alkoholismin tavalliset kasvot -verkkosivustolla murretaan sairauteen iskostettuja ennakkoluuloja.

Alkoholismi on sairaus, johon on olemassa tehokas hoito. Päihdehoitokeskus Kantamon mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli 250 000 päihderiippuvaista, joista valtaosa on työelämässä.

Päihderiippuvaiset ja heidän läheisensä kärsivät sairaudesta päivittäin, mutta kuitenkin vain pieni osa ihmisistä hakee apua. Kantamon mukaan ongelmana on, että sitkeät ennakkoluulot leimaavat alkoholismia eikä sairautta tunneta eikä siksi myöskään tunnisteta.

Kantamo on avannut Alkoholismin tavalliset kasvot -sivuston, joka yhdistää raitistuneiden tavallisten ihmisten kokemukset ja päihdelääkärin sekä -terapeutin tarjoaman tiedon. Sivuston tavoitteena on lisätä ymmärrystä alkoholismista ja päihderiippuvuudesta sairautena.

Verkkosivulla esiintyvien raitistuneiden ihmisten tarinoilla halutaan tuoda esiin, ettei päihderiippuvuudella ole tunnistettavia kasvoja – sairaudesta voi kärsiä kuka tahansa: sosiaalisena seuramiehenä tunnettu parturikampaaja, keskieurooppalaisittain alkoholia kuluttava kauneusalan yrittäjä, vain viikonloppukännejä juova perheenisä tai kotimaisen musiikkialan arvostama artisti.

”Toivomme, että tavallisten ihmisten esimerkit ja päihdelääkärin sekä -terapeutin tarjoama tieto sivullamme auttavat ihmisiä tunnistamaan alkoholiongelman ja hakemaan apua ajoissa”, Kantamon johtava päihdeterapeutti Mika Muukkonen sanoo.

Merkityksellinen videosarja

Kantamon Alkoholismin tavalliset kasvot -sivulla on julkaistu kahdeksan osaa sisältävä videosarja, jossa Muukkonen avaa alkoholismia sairautena ammattilisen kokemuksensa lisäksi oman elämänsä kautta. Hän on itse kärsinyt päihderiippuvuudesta ja raitistunut Minnesota-hoidon avulla.

Videosarja on tiivistelmä luennosta, jonka Muukkonen käy läpi päihderiippuvaisen ja tämän läheisten kanssa Kantamon hoitokeskuksessa. Muukkosen mukaan kyseessä on usein päihderiippuvaisen elämän muuttava kolmetuntinen.

”Luennon aikana päihderiippuvainen saa vihdoin selityksen omalle käytökselleen, häpeälleen, syyllisyydentunteelleen ja ahdistukselleen. Päihderiippuvainen tuntee usein luennon jälkeen suurta helpotusta”, päihdeterapeutti kertoo.

”Videosarjan tarkoituksena on antaa ihmisille paremmat edellytykset tunnistaa omaan tai läheisen päihdeongelmaan liittyviä käyttäytymismalleja. Halusimme tuoda kaiken tämän tiedon verkkosivuillemme, jotta vaikeaan aiheeseen voi saada ymmärrystä jo kotisohvalta käsin”, hän lisää.

Viisi tavallista selitystä ongelman kieltämiseksi

Muukkosen mukaan päihderiippuvuutta tai -ongelmakäyttöä ei ole helppo tunnistaa tai tunnustaa. Lisäksi päihderiippuvaisella tai hänen läheisillään on korkea kynnys hakea apua päihteiden ongelmakäyttöön.

Muukkosella on kokemusta yli tuhannen päihderiippuvaisen hoidosta. Vaikka ihmisten reitit kohti pahenevaa päihdeongelmaa ovat yksilöllisiä, samat helposti tunnistettavat selitykset päihderiippuvaisen käyttäytymiselle toistuvat lähes poikkeuksetta.

Kantamon mukaan hälytyskellojen tulisi soida siinä vaiheessa, kun alkoholinkäyttö häiritsee muuta elämää eikä henkilö pysty kontrolloimaan juomistaan. Jo pelkästään se, että ihminen tai hänen läheisensä joutuu selittämään alkoholin käyttöä itselleen tai muille on selkeä merkki ongelmasta.

Päihdeterapeutti Muukkosen mukaan tavallisimmat ajattelu- ja käyttäytymismallit päihdeongelman kieltämiseen ovat:

”Ongelmaa ei ole, koska pystyn hoitamaan työn sekä arjen askareet”

Muukosen mukaan suuri enemmistö suomalaisista alkoholisteista on työelämässä ja tämä on yleisin selitys, johon päihderiippuvainen ja läheinen turvautuvat.

”Esimerkiksi viikonloppuisin toistuvat kaatokännit selitetään rankalla työviikolla tai stressaavalla työllä. Heille on tyypillistä myös oman juomisen ’paikkailu’, jolloin läheisille ostetaan kalliita lahjoja tai lomamatkoja”, hän kertoo.

”Ongelmaa ei ole, koska otan vain lasillisen viiniä iltaisin”

Päihderiippuvaisella voi olla omasta mielestään vain keskieurooppalaiset juomatavat. Muukkosen mukaan tämä on yleinen selitys, jossa juotua alkoholimäärää myös vääristellään rankasti alakanttiin.

”Todellisuudessa kokonainen viinipullo tai -tonkka saattaa tyhjentyä muun perheen mentyä nukkumaan”, hän toteaa.

”Otan vain rohkaisuryypyn selvitäkseni sosiaalisesta tilanteesta”

”Moni päihderiippuvainen tarvitsee omasta mielestään rohkaisuryyppyä sosiaalisiin tilanteisiin. Silloin päihderiippuvaisen on helppo perustella kovatkin humalat sosiaalisissa tilaisuuksissa”, Muukkonen sanoo.

”Pystyn olla pitkiä jaksoja juomatta”

Päihdeterapeutti kertoo, että päihderiippuvainen haluaa kieltää ongelman ja todistaa tämän juomattomuudellaan itselleen ja läheisilleen.

”Hänellä on myös korostunut tarve puhua juomattomuudestaan. Juomattomuuden taustalla on kuitenkin huono omatunto alkoholin käytöstä ja kontrollin menettämisestä”, Muukkonen lisää.

”Juon iloon, suruun tai tylsyyteen”

Muukkosen mukaan alkoholisti hakee oikeutuksen juomiselle lähes poikkeuksetta itsensä ulkopuolelta.

”Kun elämässä tapahtuu jotain iloista, sitä tulee juhlistaa känneillä. Kun elämässä tulee vastoinkäymisiä, sitä lääkitään alkoholilla. Esimerkiksi avioero tai läheisen kuolema nähdään usein lisääntyneen alkoholinkäytön oikeuttavana tekijänä. Silloin päihderiippuvaisen on helppo perustella juominen ja samalla läheisen on vaikea puuttua siihen. Lopulta alkoholisti ei tarvitse iloja tai suruja oikeuttaakseen juomista, vaan sitten juodaan tylsyyteen”, Muukkonen toteaa.

Voit tutustua Alkoholismin tavalliset kasvot -sivustoon täällä.