Takamus ylös penkistä! Tutkimus: Liiallinen istuminen voi vahingoittaa sydäntäsi

Tutkijat ovat selvittäneet, miksi liiallinen istuminen voi olla haitallista sydämesi kannalta.

Istumalla tuntitolkulla saatat aiheuttaa vahinkoa sydämellesi, selviää tutkimuksesta. Tutkimuksessa ilmeni, että mitä enemmän ihmiset istuvat, sitä todennäköisemmin sydänlihakset näyttävät merkkejä vaurioista, kertoo The New York Times.

On yleisesti tiedossa, että istuminen tuntikausia on epäterveellistä, vaikka välillä kuntoilisikin. Päivittäin noin 9-10 tuntia istuvat ovat alttiimpia sairastumaan diabetekseen, sydäntautiin ja muihin ongelmiin ja suurin osa riskeistä pysyy suhteellisen korkeana, vaikka kuntoilisikin.

The New York Timesin mukaan liiallinen istuminen on kytköksissä myös sydämen vajaatoimintaan, mutta syy siihen on ollut epäselvä. Niipä joukko kardiologeja ympäri maailman alkoi pohtia troponiinien vaikutusta.

Kun sydänlihassolut kärsivät tai kuolevat, ne tuottavat troponiineja ja esimerkiksi sydänkohtaus vapauttaa äkillisen troponiinien ”tsunamin” verenkiertoon. Monet kardiologit kuitenkin uskovat, että edes hieman kohonneet troponiinin tasot, alemmat kuin sydänkohtauksiin liittyvät, ovat huolestuttavia, jos ne ovat jatkuvasti koholla.

Kroonisesti korkeat troponiinitasot osoittavat, että sydänlihaksen sisällä jokin ei ole kunnossa ja siellä tapahtuu sekä kertyy vahinkoa, kertoo The New York Times. Jos vahinkoa ei pysäytetä tai hidasteta, voi se lopulta johtaa sydämen vajaatoimintaan.

Yhdessäkään tutkimuksessa ei ole kuitenkaan selvitetty, onko istuminen kytköksissä korkeaan troponiinitasoon. Circulation-journalissa julkaistua tutkimusta varten tutkijat kääntyivätkin olemassa olevan datan puoleen Dallas Heart Study -tutkimuksesta.

Dallas Heart Study on suuri tutkimus etnisesti monipuolisen ihmisjoukon sydänterveydestä, jota valvoo University of Texas Southwestern Medical Center. Dallas Heart Study -tutkimukseen osallistuneet henkilöt kävivät sydänkokeissa, antoivat verinäytteet sekä terveystietojaan ja käyttivät aktiivisuusranneketta viikon ajan.

Tutkijat käyttivät tutkimusta varten apunaan tietoja yli 1 700 osallistujalta, pois lukien heidät, joilla oli sydäntauti tai sydämen vajaatoiminnan oireita. The New York Timesin mukaan tutkijat selvittivät osallistujien verinäytteistä troponiinien määrät ja aktiivisuusrannekkeiden tulokset, minkä jälkeen he tekivät vertailuja.

Tutkimuksessa paljastui, että monet osallistujista istuivat paljon ja olivat aloillaan jopa 10 tuntia tai enemmän päivässä sekä he harvoin kuntoilivat. Osa osallistujista kuntoili, yleensä kävellen, ja mitä enemmän he liikkuivat, sitä vähemmän he keskimäärin istuivat.

The New York Timesin mukaan tämä rajoittunut liikkuminen oli kytköksissä suhteellisen normaaleihin troponiiniarvoihin. Eniten liikkuneilla oli alhaisemmat määrät troponiinia veressään, mutta hyödyt olivat tilastollisesti vähäiset.

Sen sijaan osallistujilla, jotka istuivat 10 tuntia tai enemmän, oli keskimääräistä korkeammat troponiinitasot veressään. Tasot olivat selvästi alempana kuin sydänkohtausta osoittavat tasot, mutta ne olivat tutkijoiden mukaan riittävän korkealla muodostaakseen piilevän sydänvaurion.

Tämä kytkös pysyi vahvana jopa sen jälkeen, kun tutkijat ottivat huomioon muut tekijät, jotka olisivat voineet vaikuttaa troponiinitasoihin, kuten ikä, sukupuoli, painoindeksi ja sydämen toiminta. Yleisesti istuminen oli vahvemmin kytköksissä epäterveellisiin troponiinitasoihin kuin liikunta oli kytköksissä toivottuihin määriin, kertoo The New York Times.

On kuitenkin syytä muistaa, että kyse on havainnointitutkimuksesta ja se voi osoittaa vain sen, että istuminen on kytköksissä korkeaan troponiinitasoon. Se ei myös selitä, miten paikoillaan oleminen voi vahingoittaa sydänsoluja.

Tutkimusta valvonut kardiologi ja University of Texas Southwestern Medical Centerin professori James de Lemosin mukaan vaikutukset ovat todennäköisesti välilliset.

”Istumiskäyttäytyminen on kytköksissä liikalihavuuteen, insuliiniresistanssiin ja rasvan kertymiseen sydämeen, jotka kaikki voivat johtaa sydänsolujen vaurioitumiseen”, hän sanoi.

”Kolikon toinen puoli on se, mitä et tee silloin kuin istut”, hän lisää.

Tämä viittaa tietysti liikkumiseen. Vaikka tutkimuksessa ei löydetty suurta hyötyä liikunnasta troponiinitasojen suhteen, on de Lemosin mukaan tämä tulos kytköksissä todennäköisesti siihen, miten vähän tutkimukseen osallistuneet liikkuivat.

De Lemos totesi, että suurin osa kardiovaskulaarisesta kirjallisuudesta viittaa siihen, että sekä liikunta että vähempi istuminen on tärkeää. The New York Timesin mukaan de Lemos kollegoineen aikoo tehdä jatkotutkimuksia siitä, vaikuttaako vähempi istuminen, liikunnan lisääminen tai molemmat troponiinitasoihin ja myöhemmän sydämen vajaatoiminnan riskiin.

”Meidän pitäisi mieltää istumiskäyttäytymisen vähentäminen tärkeänä osana terveellistä elämäntapaa”, de Lemos sanoi liittyen siihen, mitä tällä hetkellä pitäisi tehdä.

”Keskity istumaan vähemmän ja kuntoilemaan enemmän”, hän totesi.

”Kävele portaita. Pysäköi auto parkkihallin ulkopuolelle. Pidä kokouksia samalla kävellen tai seisten”, de Lemos vinkkasi.

Tutkimus on tärkeä muistutus siitä, miten haitallista istuminen tuntitolkulla voi olla. Yksi tapa vaikuttaa on tehdä töitä seisten, minkä on osoitettu tutkimuksessa johtavan siihen, että kilojakin voi lähteä vuoden aikana useampia – lue lisää aiheesta täällä.

Voit lukea lisää tutkimuksesta täällä.

Lähde: The New York Times