Siitepölykausi on täällä – ilman siitepölypitoisuuksilla yhteys koronan tartuntatiheyteen, toteaa tutkimus

Siitepölykausi on käynnistynyt, kun pähkinäpensas ja leppä ovat alkaneet kukkia osassa maata.

Ilman korkeat siitepölypitoisuudet voivat tietää korona-aikana ongelmia myös muille kuin siitepölyallergiasta kärsiville. Uusi kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ulkoilman siitepölypitoisuuden nousun ja koronan tartuntatiheyden välillä on yhteys, eli positiivinen korrelaatio, kertoo tutkimukseen osallistunut Ilmatieteen laitos.

Tutkimuksen mukaan ulkoilman korkea siitepölypitoisuus, osittain yhdessä ulkoilman kosteuden ja lämpötilan kanssa, selitti yli 40 prosenttia tartuntatiheyden noususta. Korkeiden siitepölypitoisuuksien vaikutus ei ollut välitön, vaan useimmissa tapauksissa tartuntatiheys kasvoi neljä päivää siitepölypitoisuuden huipun jälkeen, mikä vastaa karkeasti koronatartunnan itämisaikaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan siitepölylle altistuminen heikentää immuunijärjestelmän puolustusreaktiota tiettyjä kausiluonteisia viruksia vastaan. Ilmiö ei ole yhteydessä siitepölyallergiaan, vaan siitepölyaltistus itsessään voi heikentää kehon kykyä torjua viruksia.

Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten rajoitustoimien vaikutusta keväällä 2020. Rajoitustoimet puolittivat tartuntatiheyden verrattuna tilanteisiin, joissa toimenpiteitä ei tehty, vaikka ilmassa oli runsaasti siitepölyä.

Rajoitustoimien aikana ihmiset todennäköisesti altistuvat vähemmän sekä virukselle että immuunipuolustusta heikentävälle siitepölylle. Ilmatieteen laitoksen mukaan rajoitustoimien puuttuessa suuret siitepölypitoisuudet voivat nostaa tartuntatiheyttä jopa kymmenillä prosenteilla.

”On tärkeää kiinnittää huomiota siitepölykauden etenemiseen ja erityisesti jaksoihin, jolloin ilman siitepölypitoisuudet ovat korkeita. Siitepölylle altistumista kannattaa vähentää esimerkiksi välttämällä ulkoilua korkeimpien siitepölypitoisuuksien aikana tai suojaamalla hengitystiet”, tutkimusaineiston analysointiin osallistunut tutkimusprofessori Mikhail Sofiev Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Tutkimusaineisto on koottu 31 maasta ja tutkimus julkaistiin arvostetussa Proceedings of the US National Academy of Sciences -julkaisusarjassa (PNAS) maaliskuussa 2021. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Ilmatieteen laitos ja Turun yliopisto.

Voit seurata siitepölytilannetta Norkko-sivustolta täällä.