Rintasyövän hoidossa on otettu edistysaskelia – hoito räätälöidään yhä yksilöllisemmin

Perjantaina 8. lokakuuta vietetään Roosa nauha -päivää, joka on osa lokakuun loppuun asti kestävää keräystä.

Roosa nauha –keräyksellä tuetaan kaikkien syöpien tutkimusta, jolle lahjoittajien ja Syöpäsäätiön tuki on välttämätöntä. Syöpätutkimus on tärkeää; esimerkiksi HUS kertoo, että lääketieteen edistysaskelien myötä yhä useampi rintasyöpään sairastunut paranee tai elää pidempään.

HUSin mukaan täsmälääkkeet ja hoidon kesto räätälöidään yhä yksilöllisemmin, ja räätälöidyillä lääkehoidoilla saadaan parempia hoitotuloksia. Tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti rintasyövän aggressiivisemmissa alatyypeissä (HER2-positiivinen tai kolmoisnegatiivinen) ennuste paranee huomattavasti, jos leikkausta edeltävä lääkehoito tuhoaa kaikki syöpäsolut.

Dosentti Johanna Mattson HUSin Syöpäkeskuksesta kertoo, että tämän vuoksi hoitokäytännöt ovat muuttuneet siten, että erityisesti näissä alatyypeissä hoito usein käynnistyy yli 2 sentin läpimittaisissa kasvaimissa alatyypin mukaan räätälöidyillä noin puolen vuoden kestoisilla lääkehoidoilla. Tämän jälkeen edetään leikkaushoitoon ja sitä mahdollisesti täydentävään sädehoitoon.

Alatyypistä riippuen leikkauksen jälkeenkin voidaan jatkaa lääkehoitoa, kuten HER-2 täsmälääkkeitä tai hormonihoitoa.

Täsmälääkkeet parantaneet hoitotuloksia

HUSin mukaan rintasyöpälääkkeiden määrä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana lisääntynyt merkittävästi. Suuria harppauksia on tehty erityisesti HER-2-positiivisen rintasyövän hoidossa, jonka hoitotulokset ovat täsmälääkkeiden ansiosta parantuneet dramaattisesti.

Kolmoisnegatiivista rintasyöpää on aiemmin pystytty lääkehoitamaan vain perinteisillä sytostaateilla. Immuunivasteen muuntajien yhdistäminen sytostaattihoitoon parantaa hoitotuloksia näillä potilailla.

”Hormonireseptoripositiivisen rintasyövän hoidossa julkaistiin syyskuun lopulla tulokset, joiden mukaan hormonihoidolle syntyvää resistenssiä hidastava täsmälääke sykliinikinaasinestäjä pidensi ensilinjan hormonihoitoa saavien levinnyttä rintasyöpää sairastavien potilaiden elinaikaa vuodella keskimääräisen elinajan ollessa jopa 6 vuotta”, Mattson kertoo.

HUSin Syöpäkeskuksessa on lähiaikoina alkamassa hyvin laaja yksilöllistetyn lääkehoidon tieteellinen tutkimusohjelma, johon myös levinnyttä rintasyöpää sairastavat voivat osallistua. Kasvainnäytteestä tai verinäytteestä tehdään syöpäkasvaimen geeniprofilointi ja tulosten perusteella valitaan sopiva kokeellinen hoito.

Näin toteutettuna jokaisen potilaan hoidosta voidaan oppia ja olemassa oleville syöpälääkkeille voidaan tunnistaa uusia käyttötarkoituksia.

Säästävämpää kirurgiaa ja lyhyempää sädehoitoa

Rintasyöpä on ollut jo pitkään suomalaisten naisten yleisin syöpä; siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 naista. Syöpäjärjestöjen mukaan miesten rintasyöpä on harvinainen ja tapuksia on noin 30 vuodessa.

HUSin Rintarauhaskirurgian yksikössä leikataan vuosittain 1 400 rintasyöpää. Yhteistyössä HUSin Plastiikkakirurgian kanssa potilaille on tarjolla kaikki korjausleikkausmenetelmät.

”Viime vuosina rintarauhaskirurgia on muuttunut yhä säästävämpään suuntaan eikä kansainvälisten suurten tutkimusten tulosten perusteella kainalon imusolmukkeiden tyhjennystä enää tarvitse tehdä, vaikka kainalosta löytyisi etäpesäkkeitä”, Mattson sanoo.

”Tämä kehitys on ollut mahdollista leikkausta täydentävän sädehoidon ja kehittyneiden lääkehoitojen myötä”, hän lisää.

Leikkauksen jälkeisen sädehoidon suuri muutos on ollut hoidon keston puolittuminen kolmeen viikkoon. Jos sädehoito annetaan vain rintaan, voidaan se toteuttaa myös viikon mittaisena.

Hoitotulokset Suomessa hyviä

HUSin mukaan Suomessa yli 90 prosenttia rintasyövistä todetaan paikallisina rinnassa ja mahdollisesti kainalon imusolmukkeissa esiintyvinä kasvaimina, jolloin hoito tähtää pysyvään paranemiseen. Hoitotulokset ovat kansainvälisestikin vertaillen erittäin hyvät, ja 5 vuoden kuluttua sairastumisesta elossa olevien osuus on jopa 91 prosenttia.

Rintasyöpä voi kuitenkin uusiutua myöhäisemmässäkin vaiheessa ja 15 vuoden kuluttua diagnoosista suhteellinen elossaololuku laskee lähelle 80 prosenttia. Rintasyövän yleisyyden vuoksi tämä tarkoittaa sitä, että lukumäärällisesti eniten suomalaisia naisia menehtyy vuosittain kaikista syövistä juuri rintasyöpään.

HUSin mukaan rintasyövän tieteellistä tutkimusta ja hoitojen kehittämistä tulee määrätietoisesti jatkaa. Noin kolmannekseen rintasyövistä arvioidaan liittyvän perinnöllinen tausta.

”FinnGen-tutkimus on tuonut merkittävää uutta tietoa rintasyövälle altistavista perinnöllisistä geenivirheistä ja geenivarianttien riskisummien hyödyntämisestä yksilöllisen riskin arvioinnissa”, Mattson kertoo.

”Näiden avulla yhä useampia kohonneessa rintasyöpäriskissä olevia sukuja voidaan tunnistaa ja kohdentaa perinnöllisyysneuvontaa ja mahdollisia riskiä vähentäviä toimenpiteitä heihin. Vuoden vaihteessa käynnistyvässä kansainvälisessä Intervene-tutkimushankeessa pureudutaan juuri tähän”, hän lisää.

Nestebiopsia tarkentaa rintasyöpäpotilaiden hoitoennusteen laatimista

Syöpätutkimuksen merkittävyydestä kertoo myös vasta julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus, jonka mukaan nestebiopsia voi auttaa tunnistamaan huonon hoitoennusteen omaavat rintasyöpäpotilaat aiempaa varhaisemmin ja tarkemmin. Tutkimuksen tulokset on julkaistu vertaisarvioidussa Cancers -lehdessä.

Vaikka rintasyövän hoitoennuste on parantunut länsimaissa jatkuvasti, on eri rintasyövän alatyyppien hoitoennusteessa kuitenkin huomattavia eroja ja rintasyöpä uusiutuu lopulta noin 20-30 prosentilla potilaista. Huonon hoitoennusteen omaavien potilaiden tunnistaminen suuresta potilasmassasta nykyistä aikaisemmin ja tarkemmin on keskeisimpiä keinoja vähentää rintasyöpäkuolleisuutta.

Itä-Suomen yliopiston mukaan nestebiopsiaa on esitetty mahdolliseksi työkaluksi huonoennusteisten rintasyöpäpotilaiden seulontaan. Nestebiopsiassa hyödynnetään syöpäsolujen verenkiertoon vapauttamia merkkiaineita.

Nestebiopsia voi parhaimmillaan antaa aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan syöpäkasvaimesta ja auttaa tunnistamaan huonoennusteiselle rintasyövälle ominaisia piirteitä, jotka jäisivät perinteisillä tutkimusmenetelmillä huomaamatta.

Kaivattua lisänäyttöä

Lääketieteen lisensiaatti Maria Lamminahon syventävään opinnäytetyöhön perustuvassa tutkimuksessa tutkittiin rintasyöpäpotilaiden veressä kiertävän solunulkoisen DNA:n (engl. cell-free DNA, cfDNA) eheyttä sekä eheyden yhteyttä rintasyövän hoitoennusteeseen. Itä-Suomen yliopiston mukaan korkean eheyden havaittiin olevan yhteydessä rintasyöpäpotilaiden huonoon ennusteeseen ja olevan perinteisistä ennustetekijöistä riippumaton ennusteellinen tekijä.

”Jo aiemmin on tiedetty, että rintasyöpäpotilailla cfDNA on eheämpää kuin terveillä verrokeilla tai hyvänlaatuisia rintakasvaimia omaavilla potilailla. Eheyden yhteyttä rintasyövän hoitoennusteeseen on kuitenkin tutkittu selvästi vähemmän, ja tutkimuksemme antaa kaivattua lisänäyttöä tämän yhteyden olemassaolosta”, opinnäytetyötä ohjannut FT Hanna Peltonen toteaa.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 1990-luvulla aloitetun Kuopion Rintasyöpäprojektin (KBCP) kattavaa potilasaineistoa, mikä mahdollisti aiempia tutkimuksia kattavamman analyysin potilaiden eloonjäännistä.

”KBCP:n potilaita on seurattu jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mikä on kansainväliselläkin tasolla poikkeuksellisen pitkä seuranta-aika ja tarjoaa loistavat lähtökohdat arvioida myös potilaiden pitkän aikavälin eloonjäämisennustetta”, Peltonen kertoo.

Huonoennusteiset tapaukset voitaisiin tunnistaa aiemmin ja tarkemmin

Itä-Suomen yliopiston mukaan tuoreet tutkimustulokset ovat erityisen mielenkiintoisia siksi, että tutkimus keskittyi perinteisillä ennustetekijöillä mitattuna hyväennusteisiin rintasyöpäpotilaisiin. Esimerkiksi yleisesti hyväennusteisina pidettyjen estrogeenireseptori-positiivisten rintasyöpätapausten ryhmästä erottui eheyttä tutkimalla potilasryhmä, jolla oli muuta ryhmää selvästi huonompi ennuste.

”Tuloksemme osoittavat, että yhdessä perinteisten ennustetekijöiden kanssa cfDNA:n eheysmittaus voi tulevaisuudessa auttaa meitä tunnistamaan huonoennusteiset rintasyöpätapaukset nykyistä varhaisemmin ja tarkemmin”, professori Arto Mannermaa sanoo.

”Näin intensiivisempää hoitoa vaativat potilaat voitaisiin saattaa tehostetun hoidon ja seurannan piiriin aikaisemmin”, hän lisää.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta voit lukea lisää täällä. HUS taas on julkaissut noin 30 minuuttia kestävän infovideon rintasyövän hoidon edistysaskelista, minkä voit katsoa täällä.

Lokakuun loppuun asti käynnissä olevasta Roosa nauha -keräyksestä löydät lisätietoa aiemmin julkaistusta artikkelista täällä.