Tuoreessa väitöstutkimuksessa on selvitetty lapsen syöpäriskiä äidin raskausaikaiseen diabetekseen, sidekudostautiin, tulehdukselliseen suolistosairauteen, kilpirauhassairauteen tai näiden lääkitykseen liittyen.

Odottavan äidin diabetes tai kilpirauhasen vajaatoiminta voivat suurentaa jälkeläisen riskiä saada syöpä lapsuudessa tai nuoruudessa, selviää Helsingin yliopistossa tarkistettavasta väitöstutkimuksesta. Tutkimuksessa ilmeni, että erityisesti äidin raskausdiabetes oli yhteydessä lapsen riskiin sairastua akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan.

”Äidin diabeteslääkityksellä sen sijaan saattaa olla riskiä pienentävä vaikutus”, HUSissa lastentauteihin erikoistuva lääkäri, lääketieteen lisensiaatti Laura Seppälä kertoo väitöstutkimuksensa löydöksistä.

Äidin kilpirauhasen vajaatoiminta oli tutkimuksen mukaan yhteydessä jälkeläisen suurentuneeseen riskiin sairastua lapsuus- ja nuoruusiän lymfoomaan. Muissa äidin kroonisissa autoimmuunisairauksissa tai niiden lääkityksissä ei havaittu olevan yhteyttä suurentuneeseen syöpäriskiin.

Helsingin yliopisto kertoo, että aihetta ei ole tässä laajuudessa aiemmin tutkittu. Seppälän mukaan äidin raskaudenaikaisten ja raskautta edeltävien lääkitysten vaikutuksista lapsen syöpäriskiin tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa.

”Tulosten perusteella kohdunsisäiset altisteet ovat yhteydessä lapsuusiän syöpään. Aihetta kannattaa tutkia lisää, koska mitä paremmin ymmärrämme syövän kehittymiseen liittyviä tekijöitä, sitä paremmin voimme ehkäistä syövän syntymistä tai havaita sen hyvin varhaisessa vaiheessa”, Seppälä tähdentää.

Keskosena syntyminenkin suurentaa riskiä

Ennenaikainen syntymä on lapselle terveysriski myös tämän tutkimuksen valossa. Seppälän mukaan ennenaikaisena, erityisesti ennen 32. raskausviikkoa syntyminen, on tulosten perusteella yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin lapsuus- ja nuoruusiässä.

Myös vastasyntyneen hoitojen, kuten hengityskonehoidon, vastasyntyneen elvytyksen ja antibioottihoitojen todettiin olevan yhteydessä suurentuneeseen syöpäriskiin. Lisäksi hapenpuute raskauden tai synnytyksen aikana suurensi riskiä sairastua syöpään lapsuudessa myös täysiaikaisilla vastasyntyneillä.

”Nämä tekijät pitäisi huomioida ennenaikaisena syntyneiden tai vastasyntyneenä tehohoitoa saaneiden lasten jatkoseurannassa”, Seppälä toteaa.

Seppälän mukaan äidin raskausajan terveyden seuranta ja ennenaikaisena syntyneen lapsen terveyden seuranta on ylipäänsä tärkeää, jotta mahdolliset ongelmat havaittaisiin mahdollisimman varhain ja niihin pystyttäisiin vaikuttamaan.

”Näin lasten terveys ja elämänlaatu olisi parempaa ja pitkäaikaiset terveysongelmat vähenisivät. Myös perheiden kuormitus olisi vähäisempää”, hän muistuttaa.

Voit tutustua väitöstutkimukseen tarkemmin täällä.

Aiheet Keskoset Kotimaa Kotimaa Lapset Lapset odottava äiti Odotusaika Perhe Raskaus Raskaus Raskausaika Sairaudet Sairaudet Suhteet Syöpä Syöpäriski Terveys Terveys Tutkimus Tutkimustieto Uutiset Uutiset Väitöstutkimus