Nämä salakavalat oireet kertovat suolistosyövästä – yleisen syövän valtakunnallinen seulonta alkaa

Suolistosyöpä on Suomessa sekä naisten että miesten toiseksi yleisin syöpä.

Suolistosyövän seulonta käynnistyy valtakunnallisesti tänä vuonna. Seulontaan kutsutaan kahden vuoden välein aina niinä vuosina, kun kutsuttava täyttää parillisia vuosia.

Ensimmäisenä vuonna seulonta koskee 60-68-vuotiaita. Tämän jälkeen seulonta laajenee asteittain kaikkiin 56-74-vuotiaisiin vuosien 2022-2031 aikana.

Seulonta vähentää kuolleisuutta, minkä lisäksi varhain todettu syöpä on helpompi hoitaa ja se aiheuttaa vähemmän inhimillistä kärsimystä. Syövän ennuste riippuu levinneisyydestä toteamishetkellä.

HUSin mukaan 66 prosenttia suolistosyöpään sairastuneista on elossa vielä viiden vuoden kuluttua. Jos suolistosyöpä todetaan varhain ja se on paikallinen, on 9 potilasta 10:stä elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Jos suolistosyöpä todetaan myöhään ja se on etäpesäkkäinen, on alle 2 potilasta 10:stä potilaasta elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

Näin seulonta tehdään

Suolistosyövän seulonnassa seulontamenetelmänä käytetään ulosteen immunokemiallista veritestiä (FIT). Syöpärekisterin mukaan testillä etsitään piilevää verta ulosteesta.

Maksuttomaan seulontaan kutsuttu ottaa itse ulostenäytteen vessassa käynnin yhteydessä ja postittaa sen analysoitavaksi laboratorioon. Kutsu seulontaan tulee kotiin kirjeenä, jossa on kutsun lisäksi testi, tietoa seulonnasta sekä ohjeet näytteenottoon ja palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu.

Testin tulos tulee kotiin postitse. Jos ulostenäytteestä ei löydy analysoitaessa verta, potilas saa seuraavan kutsun seulontaan kahden vuoden kuluttua.

Jos ulostenäytteestä löytyy verta, tehdään potilaalle paksusuolen tähystystutkimus mahdollisen syövän tai syöpää ennakoivien muutosten eli polyyppien löytämiseksi. HUSin mukaan seulontatähystysten yhteydessä poistetaan löydettävät polyypit ja syöpien löytyessä potilaat ohjataan leikkaushoitoon.

Seulontatähystykset tehdään HUSin Meilahden, Jorvin tai Peijaksen sairaaloissa.

Salakavalat oireet

Elämäntapojen merkitys suolistosyöpään sairastumisen suhteen on arvioitu suuremmaksi kuin monessa muussa syöpäsairaudessa. HUS Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri ja dosentti Siru Mäkelän mukaan liikunnallinen elämäntapa, jossa säilyttää normaalin painon, ja runsaskuituinen ruokavalio, joka sisältää kasviksia, marjoja hedelmiä, suojaavat sairastumiselta.

Suolistosyöpä kehittyy salakavalasti ja sen oireet kehittyvät vähitellen.

”Suolistosyöpä on haastava sairaus siinä, että se usein kehittyy esiasteiden kautta vähitellen ja on hyvin pitkään lähes oireeton”, Mäkelä kertoi HUSin infotilaisuudessa.

Suolistosyövän oireita ovat:

• tyypillisesti suolen toiminta muuttuu (ripuli/ummetus)
• tunne, että suoli ei tyhjene kunnolla, ulostamispakko
• vatsakipu, vatsan turvotus ja kouristelu
• kasvain voi vuotaa ja aiheuttaa hemoglobiinin laskua, eli anemiaa
• ensioire voi joskus olla suolitukos

Suolen toiminnan muutokset voidaan Mäkelän mukaan sekoittaa myös hyvänlaatuisiin toiminnallisiin suolistosairauksiin. Joskus oireet voivat tulla hyvinkin myöhäisessä vaiheessa, jolloin ne Mäkelän mukaan ilmantuvat äkillisesti.

Jos epäily suolistosyövästä herää, on silloin olennaisen tärkeä tutkimus paksusuolen tähystys. Kerroimme aiemmin, että syöpäseulonnat pelastavat henkiä, mutta kaikkia syöpiä ei löydetä vielä tarpeeksi ajoissa – voit lukea lisää täällä.