Näin saat poikkeusarjen sujumaan helpommin, kun koko perhe on kotona – lue 5 psykologin vinkkiä

Kun koko perhe on yhtäkkiä jumissa neljän seinän sisällä, ei yhteentörmäyksiltä vältytä, mutta selkeät poikkeusarjen pelisäännöt ja armollisuus itseä ja muita kohtaan kantavat kuitenkin pitkälle.

Koronaviruksen myötä syntynyt uusi arki vaatii sopeutumista sekä lapsilta että aikuisilta: monissa kodeissa tehdään nyt etätöitä kylki kyljessä, valvoen samalla koululaisten etäopiskelua taaperoiden pyöriessä jaloissa. Poikkeuksellinen tilanne, poikkeusarki, voi synnyttää yhteentörmäyksiä perheenjäsenten kesken.

Ei ole tietoa, kuinka kauan poikkeusarki kestää ja kellon ympäri silmille tunkeva koronauutisointi pitää ihmiset jatkuvasti varpaillaan. Ei siis ihme, että stressiä syntyy – ja stressaantuneena tilanteet kärjistyvät helpommin.

”On ymmärrettävää ja luonnollista, että epävarma tilanne herättää ahdistusta ja hätää. Ne ovat normaaleita reaktioita epänormaaliin tilanteeseen”, sanoo pääkaupunkiseudun ja Uusimaan vastaava psykologi Lotta Heiskanen Terveystalosta.

”Perheitä kuormittaa huoli sairastumisesta sekä toimeentulosta. Monet joutuvat pohtimaan, miten tehdä työtään turvallisesti ja huolehtia läheisistään kotona tai etäisyyksien päässä. Nyt on tärkeää olla armollinen ja ymmärtäväinen itseä ja muita kohtaan. Turvallisuuden luominen arkeen – sekä konkreettisesti että tunnetasolla – on nyt ensisijaista. Se vahvistaa selviytymiskykyä”, hän jatkaa.

Kotona stressiä voi aiheuttaa myös ajatus siitä, että arjen pitäisi jatkua yhtä monipuolisena kuin normioloissakin. Koronatilanne vaikuttaa kuitenkin arkeemme, eikä kaikkia asioita ole nyt mahdollista suorittaa tavalliseen tapaan, ei ainakaan kuormittamatta itseään liikaa.

Vuorovaikutusta ja asioista keskustelua

Terveystalon mukaan on tärkeää ymmärtää, että neljän seinän sisällä voi välillä olla hermot tiukalla itse kullakin, eikä siinä ole mitään pahaa. Heiskanen peräänkuuluttaa erityisesti vuorovaikutusta ja asioista keskustelua.

”Ahdistus tunteena tarttuu, mutta niin tarttuu myötätuntokin. Myötätuntoinen ja vakavasti ottava suhtautuminen luo turvaa ja rauhoittaa mieltä. Jokainen reagoi tilanteeseen omasta lähtökohdastaan: lapset voivat olla aidosti turhautuneita harrastusten peruuntumiseen ja aikuisia voi ahdistaa, kun toimeentulo on uhattuna tai työhön ei pysty keskittymään”, Heiskanen kertoo.

”Tunteet eivät ole haitallisia tai vaarallisia. Erilaisille tunteille tulee olla tilaa ja niihin kannattaa suhtautua hyväksyvästi. On kuitenkin tärkeää olla purkamatta tunteitaan hallitsemattomasti”, psykologi lisää.

Jokainen voi pyrkiä omalla toiminnallaan estämään konfliktien syntymisen. Joskus ristiriitoja on mahdotonta välttää, ja silloin kannattaa lähteä vaikka kävelylle hengähtämään.

Jos riitatilanteita syntyy, on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan tilanne ja uskaltaa pyytää ja antaa anteeksi. Jouheva poikkeusarki syntyy kaikkien halusta puhaltaa yhteen hiileen, ja Terveystaln mukaan omien toiveiden sanoittaminen ääneen helpottaa kummasti.

Psykologin viisi vinkkiä koko perheen poikkeusarkeen

• Höllää omia kriteerejäsi
  Jos kotona tehdään samaan aikaan etätöitä, opiskellaan ja leikitetään taaperoa, ei kannata ahdistua lavuaarissa lojuvista astioista tai lattian peittävästä lelumerestä. Ruokaa on laitettava ja työt ja opiskelut hoidettava, älä ota stressiä mistään muusta. Täydellisyyden tavoittelussa tekee helposti hallaa itselleen ja muille. Älä yritä väkisin mahduttaa kaikkia normaaliarjen askareita poikkeusoloihin. Voisitko arjen ollessa tavallista kuormittavampaa joustaa joistakin rutiineista, kuten sänkyjen petaamisesta tai tavoitteellisesta treenaamisesta? Anna itsellesi armoa, vaikka lasten ruutuajat ylittyisivät tai sortuisit heikolla hetkellä tiuskimaan puolisolle. Tärkeintä on puhua avoimesti ja varmistaa, että kaikilla on kotona hyvä olla. Kiireettömät hetket ovat tärkeitä kaikkien palautumisen kannalta: yhteinen aika ja aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti siitä, että tästä selvitään kyllä.

• Luo päivärytmi ja optimoi
  Lapset voivat reagoida rutiinien muutoksiin taantumalla tai levottomuudella. Aikuisen mielestä huono käytös voi olla lapsen tapa kommunikoida uuden tilanteen herättämää turvattomuutta. Uuteen arkeen kannattaakin luoda rutiineja ja jonkinlainen päiväjärjestys, vaikka samalla asioihin kannattaa suhtautua nyt tavallista joustavammin. Lapset käyttäytyvät paremmin ja perhe-elämä rauhoittuu, kun päivässä pidetään tietyistä turvallisista rutiineista kiinni. Suunnittele kauppareissut huolellisesti ja tee ruokaa kerralla suurempi määrä. Yritä varata päiviin myös tilaa happihyppelylle ulkona, se virkistää kaikkia.

• Anna lapselle huomiota
  Lapselle annettu huomio rauhoittaa kotona olemista. Tarvittaessa lapset hakevat huomiota kielteisillä tavoilla, mikä voi tehdä vanhemman etätyöstä rauhatonta. Pyri huomaamaan hyvä: kiitä ja kehu. Älä aliarvioi työkavereiden empatiakykyä – moni varmasti ymmärtää, että etäpalaverin taustalta voi nyt kuulua lasten nahistelua tai tv:ssä pauhaavat piirretyt.

• Anna toiselle tukea
  Jotta arki rullaa poikkeusoloissakin, tulee jokaisen hoitaa oma osuutensa. Keskustelkaa, miten työt jaetaan, jotta ne eivät jää yhden ihmisen harteille. Ruoanlaittoon voi valjastaa koko perheen ja pienetkin lapset osaavat siivota omat lelunsa päivän päätteeksi paikoilleen. Vanhemmat voivat mahdollisuuksien mukaan sopia antavansa toisilleen myös omaa aikaa vaikka iltalenkin muodossa.

• Pidä huolta omasta jaksamisestasi
  Itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä, vaan sillä tavoin varmistat, että jaksat pitää toisista huolta ja huolehtia arjen velvoitteista. Pyri viranomaisohjeiden puitteissa pitämään kiinni asioista, jotka tavallisestikin tukevat jaksamistasi. Juttele ihmisille, joihin luotat. Vaali henkistä läheisyyttä, vaikka vältätkin fyysistä läheisyyttä perheen ulkopuolisiin. Pidä yhteyttä ystäviin ja läheisiin etäyhteyksin.
• Ahdistuksen ja pahan olon kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos omaa lähipiiriä ei halua kuormittaa ahdistavilla ajatuksilla, voi turvautua ulkopuoliseen apuun. Mielenterveyden ammattilaisten kanssa puhuminen auttaa: joskus jopa yksi kerta riittää helpottamaan oloa. Erilaiset etäpalvelut, kuten puhelimella tai tietokoneella toimivat chat- ja videovastaanotot ovat nyt hyvä keino päästä avun piiriin.