Suomalaisten sairastavuudessa on selkeitä eroja eri alueiden välillä.

Terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusi sairastavuusindeksi. Sairaimmat suomalaiset asuvat sen sijaan Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Karjalassa.

Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa sairastavuus on suurinta Kuopiossa, Oulussa ja Kotkassa ja pienintä Espoossa sekä Helsingissä. Suurimman sairastavuuden kaupungeille on yhteistä se, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä vakavat mielenterveyden häiriöt ovat niissä keskimääräistä yleisempiä.

Sairastavuusindeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan. THL:n mukaan perinteinen itä-länsi-jako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä on edelleen selvästi näkyvissä.

Sairastavuuden erojen taustalla on elinoloihin, elintapoihin, perinnöllisiin tekijöihin ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä syitä. Tulokset eivät kuvaa koronaepidemian hoidosta syntyneen palvelu- ja hoitovelan mahdollisia vaikutuksia tuloksiin, sillä aikasarja ei ulotu koronaepidemiaan saakka.

Alla oleva kuva näyttää sairastavuusindeksinkunnissa ja hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2017-2019. Koko maan vertailuluku on 100, joten mitä pienempi kaupungin, kunnan tai maakunnan luku on, sitä terveempää väestö on.

Vertailuluvut ovat ikävakioituja, mikä tarkoittaa, että alueiden erilaisten ikärakenteiden vaikutus tuloksiin on poistettu. (Koko Suomi = 100.) Kuva: THL

THL:n mukaan suomalaisten sairastavuus on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun, mutta sairausryhmittäin tarkasteltuna havaitaan erilaisia kehityskulkuja. Esimerkiksi syöpäindeksi on hieman kasvanut ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi on puolestaan pienentynyt vuosina 2000-2019 eri puolilla maata.

”Sairausryhmittäisten kehityskulkujen taustalla on erilaisia tekijöitä. Syöpäindeksi kuvaa syöpätauteihin sairastumisen yleisyyttä ja indeksin kasvu johtuu muun muassa syövän varhaisdiagnostiikan kehittymisestä”, tutkimusprofessori Seppo Koskinen THL:stä kertoo tiedotteessa.

”Tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi puolestaan kuvaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuutta työikäisistä, ja sen laskun taustalla on muun muassa pitkäaikaisten ja kuormittavien tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrän väheneminen, mutta todennäköisesti myös muutokset perusteissa, joilla työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää”, hän selittää.

THL:n sairastavuusindeksissä on otettu huomioon seitsemän vakavaa sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt, tapaturmat ja dementia.

Voit tutustua indeksiin tarkemmin THL:n sivuilla täällä.

Aiheet Alueet Hyvinvointi Kotimaa Kotimaa Sairastavuus Sairastavuusindeksi Sairaudet Sairaudet Suomalaiset Suomi Terveys Terveys THL Tilastot Tutkimus Tutkimustieto Uutiset Uutiset