Moni suomalaislapsi saa oman puhelimen jo alle 7-vuotiaana – älypuhelimen käyttö aloitetaan yhä nuorempana

Lapselle hankitaan yleisimmin puhelin vanhempien aloitteesta perheen välisen yhteydenpidon helpottamiseksi.

Suomalaislapset aloittavat älypuhelimen käytön yhä nuorempana, selviää DNA:n teettämästä kyselytutkimuksesta. Tämän hetken alakouluikäiset olivat ensimmäistä kertaa koskeutuksissa älypuhelimeen jo taaperoikäisenä, kun taas yläkouluikäisistä suurin osa käytti älypuhelinta ensimmäistä kertaa vasta kouluikäisenä.

Ensimmäisillä käyttökerroilla älypuhelimella muun muassa pelataan pelejä, katsotaan lastenohjelmia ja puhutaan videopuheluita. Lisäksi ensimmäisillä käyttökerroilla opetellaan puhelimen käyttöä.

Oman puhelimen saamisen kohdalla kahdeksan vuoden ikä on kyselyn perusteella vedenjakajana. Tänä vuonna seitsemän vuotta täyttävistä lapsista lähes joka toisella on oma perus- tai älypuhelin (45%), mutta kahdeksan vuotta täyttävistä oma puhelin on jo 88 prosentilla.

Monet lapset saavat kuitenkin ensimmäisen henkilökohtaisen puhelimensa jo alle 7-vuotiaana. DNA:n kyselyn mukaan 5-12-vuotiaista lapsista 6-vuotiaana puhelimensa sai kolmannes (33 %) ja 5-vuotiaana tai sitä nuorempana 11 prosenttia, kun taas yläkouluikäisistä lapsista vain 15 prosenttia oli saanut oman puhelimen 6-vuotiaana tai sitä nuorempana.

Ensimmäinen puhelin yhä useammin älypuhelin

Suomalaislapset saavat yhä useammin ensimmäisenä puhelimenaan älypuhelimen. DNA:n mukaan alakouluikäisillä ensimmäinen oma puhelin on lähes joka toisella (45 %) käytetty älypuhelin, mutta uusi älypuhelin on myös hyvin yleinen (36 %).

Puhelin hankitaan selvästi yleisimmin vanhempien aloitteesta.

”Ensimmäinen puhelin hankitaan lapselle usein perheen välisen yhteydenpidon helpottamiseksi, ja koulun alkaessa puhelin tuokin turvaa sekä lapselle että vanhemmille”, DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo.

Puhelinta hankittaessa nuorempien lasten kohdalla hinta nousee selkeimmäksi valintakriteeriksi, minkä lisäksi valinnassa koorstuu muun muassa useammin mallin helppokäyttöisyys. DNA:n mukaan yläkouluikäisten puhelimen hankinnassa yhtä tärkeää on, että malli on riittävän uusi, jotta kaikki tarvittavat sovellukset toimivat.

Sopivan ja todellisen puhelinajan välillä melkoinen ero

DNA:n mukaan lapsen puhelimella viettämä aika kasvaa iän myötä. Noin puolet yläkouluikäisten lasten vanhemmista toivoisivat lapsen päivittäisen puhelinajan olevan 1-2 tuntia, mutta tämä ylittyy suurimmalla osalla vastanneista (85 %).

42 prosenttia vanhemmista kertoo yläkouluikäisten lastensa käyttävän puhelinta jopa yli 4 tuntia päivässä. Vastaavasti 5–12-vuotiaista vain 12 prosenttia käyttää puhelinta yli neljä tuntia päivässä ja noin joka toisella on vanhempien vastausten mukaan myös täysin puhelimettomia päiviä.

Puhelimen käyttöön suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti ja vanhemmat ovat vahvasti sitä mieltä, että älypuhelimen käytöstä on hyötyä lapsille. Moni vanhempi on ainakin jokseenkin samaa mieltä siitä, että älypuhelimen käyttö kehittää lapsen digitaalisia taitoja sekä edistää lapsen, oppimista, luovuutta ja kykyä hakea tietoa.

DNA:n mukaan lisäksi suurin osa on sitä mieltä, että puhelin opettaa vastuunkantoa ja toimii hyvänä keinona molemmin puolisen luottamuksen rakentamisessa.

”Pelisäännöistä puhuminen on tärkeää”

Vanhemmat kertovat ratkovansa mahdollisia ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla lapsen kanssa. Puhelimen käytön rajoitus on etenkin monella nuoremman lapsen vanhemman työkalupakissa.

DNA:n mukaan yläkouluikäisten kanssa pelisäännöistä keskusteltaessa yleisintä on muistuttaa, että pitää olla tavoitettavissa, kun taas alakouluikäisiä lapsia muistutetaan siitä, että omasta puhelimesta täytyy pitää hyvä huoli.

”Pelisäännöistä puhuminen on tärkeää. Lisäksi on olemassa sovelluksia, joilla voi rajoittaa puhelimen käyttöä. DNA tarjoaa liittymiinsä DNA Turvaa, jolla pystytään seuraamaan lapsen tekemisiä puhelimella, asettamaan sovelluksiin aikarajoituksia ja estoja sekä hyödyntämään etsintätoimintoa, jonka avulla vanhemmat voivat paikantaa lapsensa kartalta”, Aavikko kertoo.

”Lisäksi sovelluskauppoihin, joista kaikki puhelimen sovellukset ladataan, on mahdollista asettaa rajoituksia. Vanhemmat voivat luoda sovelluskauppaan erillisen salasanan, joka mahdollistaa sovellusten lataamisen”, Aavikko jatkaa.

Alakoululaiset pelaavat, yläkoululaiset yhteydessä kavereihin

Vanhempien mukaan alakoululaiset käyttävät puhelintaan etenkin pelaamiseen (90 %), YouTube-videoiden katselemiseen (86 %) sekä yhteydenpitoon perheenjäseniin (86 %) ja kavereihinsa (74 %). Yläkouluikäisten lasten vanhemmat kertovat lapsistaan muuten samoin, mutta pelaamisella on suhteellisesti pienempi rooli puhelimen käytössä; sen sijaan yhteydenpito kavereihin korostuu (97 %) ja esimerkiksi musiikin kuuntelu puhelimelta nousee yleiseksi tekemiseksi (90 %).

DNA:n mukaan kaiken ikäisten lasten ylivoimaisesti käytetyimmät sovellukset ovat WhatsApp ja YouTube, ja yläkouluikäiset lapset kertovat käyttävänsä ahkerasti myös Instagramia (80 %) sekä Snapchatia (75 %). Alakouluikäiset kertovat pelaamisen olevan paras juttu puhelimella – suosikkipeleiksi osoittautuivat Brawl Stars ja Minecraft.

Perinteiset puhelinsoitot korostuvat vain perheen välisessä yhteydenpidossa, kun taas kavereiden kanssa soitellaan Whatsappin tai vastaavien sovellusten kautta ja lähetellään tekstiä sisältäviä viestejä. Tavallisten tekstiviestien lähettely kavereiden kesken on kuitenkin vähäisempää.

Kyselyn mukaan yläkouluikäiset arvostavat puhelimessa hyvää kameraa, netissä surffailua ja nettivideoiden katselua.

Vanhemmat seuraavat alakoululaisia tarkkaan

Kyselyn perusteella vanhemmat seuraavat tarkkaan, miten 5-12-vuotiaat lapset käyttävät puhelintaan. Yläkouluikäiset saavat sen sijaan toimia vapaammin.

Vanhemmat myös kunnioittavat yläkouluikäisten lastensa yksityisyttä somessa, mutta alle 13-vuotiaita pyöritään vielä valvomaan. DNA:n mukaan yläkouluikäisten lasten vanhemmat tunnistavat, että lapsi osaa käyttää heitä paremmin sosiaalisen median sovelluksia, mutta poikkeuksena tähän on Facebook, jonka vanhemmat taitavat mielestään paremmin.

Kyselystä myös selvisi, että melkein kaikilla lapsilla on puhelimen lisäksi käytössä muitakin älylaitteita. 5-12-vuotiaiden kohdalla yleisimpiä ovat tabletit sekä pelikonsoli, kun taas yläkouluikäisten kohdalla yleisin on tietokone ja pelikonsoli.

DNA:n kyselyyn vastasi tänä vuonna 5-12-vuotta täyttävien lasten vanhempia (738) ja 13-16-vuotiaiden vanhempia (268) sekä myös lapset itse pääsivät ääneen (5-12-vuotiata 291 ja 13-16-vuotiaita 128). DNA:n tilaaman kyselyn tiedot kerättiin 6.-16. huhtikuuta 2020 online-haastatteluina Kantarin Gallup Forum -paneelissa sekä mobiiliyhteensopivalla nettikyselyllä.