Masentunut ei aina tiedä olevansa masentunut – tunnista hälytysmerkit ja tarkkaile näitä oireita

Kun mietitään, millainen on masentunut ihminen, on monen mielikuvana lamaantunut, sängyn pohjalla makaava henkilö.

Ihminen voi olla kuitenkin hyvin toimintakykyinen, vaikka taustalla on pitkäaikaista, lievää masentuneisuutta. Kyse voi olla niin kutsutusta korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta, josta Terveystalon mukaan kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat.

”Korkean toimintakyvyn masentuneisuus tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista, kuten väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta”, psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksiköstä kertoo.

Kohtalan mukaan tämä niin kutsuttu ’high functioning’ -masentuneisuus ei ole itsessään diagnoosi, mutta yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä. Korkean toimintakyvyn masentuneisuuteen liittyy usein se, että asiat ovat näennäisesti hyvin: on perhettä, harrastuksia ja runsaastikin töitä.

”Elämästä suoriudutaan, koska ’niin kuuluu tehdä’, mutta asiat eivät tuokaan enää iloa. Mikään ei oikein tunnu miltään, mieli on synkkä ja olo uupunut”, Kohtala sanoo.

”Oireet ovat usein lieviä ja vointi voi ajoittain olla hyvin tavallinen, kunnes masentuneisuus palaa. Oireilun pitkäkestoisuus voi lopulta alkaa vaikuttaa arjen toimintakykyyn”, hän lisää.

Yhteiskunnassa monia masennuksen riskitekijöitä

Masennus itsessään on hyvin yleistä: Terveystalo kertoo, että noin 10-15 prosenttia ihmisistä sairastuu elämänsä varrella masennukseen ja noin 5 prosenttia sairastaa vuosittain masennusta. Pitkään jatkuneen masentuneen olotilan huomaaminen on haastavaa erityisesti silloin, kun henkilö on tunnollinen, itseään kohtaan vaativa ja tekevä.

”Yhteiskunnassamme on riskitekijöitä paljon: elämme tekemisen ja suoriutumisen kulttuurissa, jossa niin työelämä, vapaa-aika kuin perhe-elämäkin vaativat meiltä paljon. Tukiverkostot ovat pienentyneet ja jäämme herkästi yksin kokemustemme kanssa”, Kohtala kuvailee.

Terveystalon mukaan masentunut olo on ymmärrettävä reaktio erilaisiin elämän kuormittaviin tilanteisiin, kuten menetyksiin. Jos olo on kuitenkin jatkuvasti synkkä ja uupunut, voi kyseessä olla diagnosoitava masennus – myös silloin, kun arjessa jaksaa edelleen hoitaa velvollisuuksia tai harrastaa.

”Uupumus voi sen sijaan esimerkiksi edeltää masennusta, mutta eroaa siinä, että uupumus voi hellittää levolla. Masennuksessa mukana on myös lisäoireita, kuten toivottomuutta sekä syyllistäviä ajatuksia”, Kohtala selittää ja jatkaa:

”Voi ajatella niin, että jos elämässä tapahtuu paljon, se voi väsyttää tai uuvuttaa, mutta ei välttämättä vielä johda masennukseen. Pitkittyessään monenlainen kuormittuneisuus on masennuksen riskitekijä.”

Masentunut ei välttämättä tunnista masennusta itse

Terveystalon mukaan pitkittyvään masentuneeseen olotilaan sopeudutaan hiljalleen, eikä se vaikuta aluksi toimintakykyyn yhtä ratkaisevasti kuin vakava-asteinen masennus. Läheinen ihminen voi tunnistaa mielialan mataluuden silloin, kun korkean toimintakyvyn masentuneisuudesta kärsivä ihminen ei itse sitä huomaa.

Läheiselle välittyvä kokemusmaailma voi olla alakuloinen, synkkä tai tyhjä, vaikka henkilö voi seurassa vaikuttaa iloiselta, käydä harrastuksissa tai hoitaa työvelvoitteet niissä pärjäten.

”Elämässä saa olla synkkiä sävyjä ja niistä kannattaa sekä saa puhua läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa. Omaa arkea on hyvä tutkia: mikä kuormittaa eniten, mikä omassa arjessa saattaisi olla sellaista, mikä aiheuttaa mielialan laskua tai väsymystä? Tekeekö asioita mielellään vai tuntuuko tekeminen pakotetulta”, Kohtala sanoo.

Myös hyvinvoinnin perusasioista kiinni pitäminen, uneen, liikuntaan ja ruokavalioon panostaminen, edesauttaa mielen hyvinvointia. Apua masentuneisuuteen kannattaa hakea matalalla kynnyksellä ja viimeistään silloin, kun tila on kestänyt pitkään eikä tunnu menevän ohi omien keinojen avulla.

Terveystalo listasi hälytysmerkkejä ja oireita, joita kannattaa tarkkailla, jotta masennuksen tunnistaisi ja tietäisi hakea apua – niitä ovat:

• Asiat, joista olet ennen saanut iloa ja merkitystä, eivät enää tarjoakaan samoja tunteita.
• Pidemmän aikavälin tunnesklaassasi korostuu alakulo, vaikka välillä tuntisitkin iloa.
• Unessa on tapahtunut muutoksia: nukut huonosti tai todella paljon.
• Ruokahalussasi on tapahtunut muutoksia.
• Kehossasi on epämääräisiä tuntemuksia: esimerkiksi epäspesifin selkäkivun taustalla voi olla masennusta.
• Koet kielteisiä tunteita itsestäsi ja elämästäsi, toivottomuutta tai kroonista tyytymättömyyttä.

Voit saada apua masennukseen oman alueesi terveys- ja hyvinvointipalveluista; löydät Mielenterveystalon sivuilta tilanteeseesi parhaiten sopivien palveluiden yhteystiedot, jotka kattavat koko Suomen. Lisäksi valtakunnallinen Kriisipuhelin tarjoaa keskusteluapua ja päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111 ja MIELI ry:n sivuilla on myös listattuna muita keinoja saada tukea ja apua.