Iso osa diabetesdiagnooneista tehdään sattumalta – moni oire tunnetaan huonosti

Asiantuntijan mukaan on erittäin yleistä, ettei potilas itse tiedä sairastavansa tyypin 2 diabetesta.

Tyypin 2 diabetes, eli niin sanottu aikuisiän diabetes, on Suomessa hyvin yleinen sairaus, mutta moni sairastaa sitä tietämättään ja se todetaan usein sattumalta. Taloustutkimus on toteuttanut yhdessä Novo Nordiskin kanssa kyselytutkimuksen, jossa peräti seitsemän kymmenestä (69 %) diabetesdiagnoosin saaneesta potilaasta kertoi, että oma sairaus on tunnistettu sattumalta esimerkiksi muun lääkärikäynnin yhteydessä.

Tyypin 2 diabetes on krooninen aineenvaihduntasairaus, joka on todettu 350 000 suomalaisella. Heidän lisäkseen noin 100 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan kakkostyypin diabetesta tai sen esiastetta tietämättään.

Yleisyydestään huolimata tyypin 2 diabeteksen riskitekijöitä tunnetaan vaihtelevasti. Tutkimuksessa suurin osa potilaista tunnisti sairauden riskitekijöiksi ylipainon (95 %), vähäisen liikunnan (84 %) ja sukurasitteen (71 %), mutta esimerkiksi tupakointi (45 %) ja uniapnea (33 %) osattiin yhdistää kakkostyypin diabetekseen harvemmin.

”Nämäkin olisi hyvä tunnistaa, jotta esimerkiksi uniapnean kohdalla osattaisiin sulkea myös diabetes pois”, Novo Nordiskin lääketieteellinen johtaja Tero Saukkonen toteaa.

Monia vaikutuksia elämänlaatuun

Kyselytutkimuksessa selvitettiin diabeteksen vaikutusta potilaiden ja heidän läheistensä elämään. Tutkimuksessa nousi esiin, että sairaus voi vaikuttaa potilaiden elämänlaatuun monin tavoin; tyypillisimpiä vaikutuksia olivat väsymys, unettomuus, taloudellinen taakka sekä jaksamattomuus harrastaa.

”Kun verensokeri on jatkuvasti pitkään koholla, se lisää väsymystä ja heikentää unenlaatua. Hoitotasapainolla on suora yhteys myös jaksamiseen, mielialaan ja muistiin”, Saukkonen sanoo.

Sairauden hoidossa kuormittaviksi koettiin erityisesti ravitsemuksen noudattaminen ja säännöllisen liikunnan toteuttaminen, joita pitivät haasteellisina liki puolet potilaista. Lisäksi noin joka kuudes vastaaja (17 %) kertoi välttelevänsä joitakin sosiaalisia tilanteita sairautensa vuoksi.

”Jos elintapamuutoksia on vaikeaa noudattaa, potilas saattaa välttää esimerkiksi tilanteita, joissa on vaikea syödä kohtuullisesti. Lohduttava viesti kuitenkin on, että pienetkin muutokset vaikuttavat”, Saukkonen sanoo ja jatkaa:

”Ei tarvitse laihduttaa 50 kiloa vaan voi aloittaa 5 prosentin painonlaskulla. Tunnin juoksulenkin sijaan voi aloittaa 10 minuutin kävelystä.”

Testi auttaa arvioimaan diabetesriskiä

Terveyskirjaston mukaan tyypin 2 diabeteksen oireina voi olla väsymystä varsinkin aterian jälkeen, ärtyneisyyttä tai alakuloa, jalkojen särkyjä tai tuntomuutoksia, näön heikentymistä sekä herkkyys erilaisille tulehduksille. Kun verensokeri suurenee enemmän, voi siitä seurata väsymystä, laihtumista, suuria virtsamääriä, elimistön kuivumista ja lisääntynyttä janoa.

Saukkosen mukaan on erittäin yleistä, ettei potilas itse tiedä sairastavansa tyypin 2 diabetesta. Väsymys ja huono nukkuminen voivat johtua monesta seikasta, ja pahimmillaan sairaus tunnistetaan esimerkiksi vasta sydäninfarktin yhteydessä.

”Vaikka oireet eivät olisi alussa merkittävät, alusta asti tehokas hoito voi hidastaa sairauden etenemistä ja tehdä sen kanssa elämisestä helpompaa”, hän kertoo.

”Jos itsellä on pieniäkin epäilyjä kakkostyypin diabeteksesta, asiaa ei kannata viivyttää vaan ottaa saman tien yhteyttä terveydenhuoltoon ja nostaa diabetes puheeksi. Diabetesliiton sivuilta löytyvä testi auttaa nopeasti arvioimaan omaa diabetesriskiä”, Saukkonen vinkkaa.

Oikea hoito parantaa elämänlaatua

Kun on saanut diabetesdiagnoosin, on hyvän hoitotasapainon löytäminen myös tärkeää. Kakkostyypin diabeteksen hoidon keskeiset kohteet ovat samoja kuin sairauden riskitekijät: painon hallinta, liikunta, ravitsemus ja uni.

Lääkehoito tukee elämäntapamuutoksia, mutta tutkimuksessa yli neljäsosa (28 %) vastaajista kuitenkin kertoi, ettei ota heille määrättyjä lääkkeitä ainakaan täysin määräyksen mukaisesti.

”Lääkkeet saattavat jäädä ottamatta, jos omahoito koetaan epämotivoivana tai oireet eivät ole niin selkeät, että potilas tuntisi olevansa sairas. Lääkkeistä ja niiden sivuvaikutuksista on liikkeellä myös paljon vanhentunutta tietoa, joka ei päde enää kaikkiin nykyisiin valmisteisiin”, Saukkonen sanoo.

Saukkonen muistuttaa, että oikean hoidon noudattaminen on tärkeää, sillä huono hoitotasapaino heikentää lyhyellä aikavälillä jaksamista ja voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä monenlaisia liitännäissairauksia.

”Mitä aiemmin riskitekijöihin ja oireisiin puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on hallita myös sairautta ja sen etenemistä. Tarttumalla hoitoon ajoissa voi tulevaisuudessa päästä vähemmällä”, hän muistuttaa.

Taloustutkimuksen ja Novo Nordiskin järjestämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten tyypin 2 diabeetikoiden ja heidän läheistensä elämää ja tuloksista tiedotettiin loppukesästä. Kyselytutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 11.-24.2.2020, ja siihen vastasi yhteensä 202 potilasta ja 150 läheistä.