Huolestuttava tutkimustulos: Oma ulkonäkö on suurimpia huolenaiheita yhdelle neljästä lapsesta ja nuoresta

Tyytymättömyys omaan vartaloon yleistyy brittilehti Metron mukaan yhä enemmän nuorten keskuudessa.

Uniteknologiayritys Simban tutkimus on paljastanut, että yksi neljästä 9-16-vuotiaasta lapsesta ja nuoresta kokee oman ulkonäkönsä yhdeksi suurimmista huolenaiheistaan. Metron mukaan tutkimukseen osallistuneista neljä kymmenestä kertoi saaneensa negatiivisia tai loukkaavia kommentteja omasta ulkonäöstään.

Kolmannes lapsista ja nuorista kokee säännöllisesti ahdistusta siitä, pitävätkö heidän elämässään olevat ihmiset heistä todella tai hyväksytäänkö heidät sellaisena kuin he ovat. Yksi kuudesta myös on huolissaan siitä, että on ”erilainen” kuin muut eikä koskaan löydä paikkaa, jonne he tuntevat kuuluvansa.

Ulkonäköpaineista ja kauneusihanteista on kirjoitettu vuosien ajan, mutta nykyisin älypuhelinten ja sosiaalisen median kauta paineet voivat olla suuremmat, kun lapset ja nuoret pääsevät paremmin käsiksi kuviin julkkiksista, muokattuihin mainoskuviin malleista sekä kuviin ikäisistään, jotka käyttävät kuvakulmia ja filttereitä avuksi some-julkaisuissaan.

Metron mukaan ei ole yllättävää, että lapset ja nuoret kokevat olevansa nykyisin enemmän ”esillä” tai kuinka heidän täytyy olla parhaimmillaan jatkuvasti. Tubettajat, bloggaajat ja some-vaikuttajat ovat myös suosittuja nuorempien keskuudessa ja toisin kuin ”perinteisempien” julkkisten kohdalla, heidän elämäntyylinsä ja ulkonäkönsä koetaan aidommaksi ja enemmän saavutettavissa olevaksi.

Lapset ja teinit voivat myös vaatia itseltään enemmän ulkonäkönsä ja laittautumisen suhteen, kun yrittävät jäljitellä kimkardashianien ja kyliejennereiden tyylejä. Metron mukaan onkin kuvaavaa, että kauneuspainotteisimmat some-alustat, Instagram ja Snapchat, nimettiin pahimmiksi nuorten mielenterveyden kannalta ja julkisen terveyden asiantuntijat ovatkin vaatineet, että käsitellyissä kuvissa julkkiksista ja muista ”vaikuttajista” kerrottaisiin, että niitä on muokattu.

”Yhteiskuntana meidän pitäisi auttaa lapsia tuntemaan olonsa positiiviseksi siitä, keitä he ovat ja miltä he näyttävät ahdistuksen ja epävarmuuden sijaan”, YoungMindsin kampanjapäällikkö Tom Madders kertoi Metrolle.

”Kouluilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä ja auttamaan nuoria käyttämään sosiaalista mediaa tavalla, joka on positiivinen heidän mielenterveydelle”, hän jatkoi.

”Muoti-, musiikki- ja mainosalojen pitäisi myös painottaa enemmän autenttisten ja monipuolisempien vartaloita”, Madders totesi.

Simban tutkimus toi esiin myös sen, että huolet ja poukkoilevat ajatukset estävät 72 prosenttia nuorista nukkumasta kunnon yöunia, mikä vaikuttaa keskittymiseen, koulumenestykseen ja ihmissuhteisiin.

”Mitä enemmän rohkaisemme suvaitsevaisuutta ja juhlistamme erilaisuuttamme varhaisesta iästä lähtien, sitä helpompi olo lapsilla ja nuorilla on ja he nukkuvat yönsä paremmin”, Simban psykologi ja tutkimuksen tilannut Hope Bastine kommentoi.

”Uni on tärkeää kasvulle, kun olemme nuorempia, sekä fyysisesti että henkisesti”, hän lisäsi.

Bastinen mukaan ahdistunut olo voi johtaa unettomuuteen ja väsymys koulussa tai sosiaalisissa ympyröissä voi johtaa jännitteisiin ja riitoihin, jotka olisi muuten voitu välttää.

”Uni antaa meille mainioita asioita ilmaiseksi – se tekee meistä terävämpiä, terveempiä ja rauhallisempia. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vain 27 minuuttia enenmmän voi johtaa empatian ja emotionaalisen käytöksen paranemiseen koulussa”, Bastine sanoi.

”Kaoottisessa maailmassa rohkaisemalla nuoria omaksumaan rauhoittavia rituaaleja, kuten ruutuajan rajoittamista ennen nukkumaanmenoa, voi se auttaa heitä purkamaan osaa päivän stressistä ennen kuin menevät unille”, hän päätti.

Metro muistuttaa, että murrosikä voi olla vaikeaa aikaa jo valmiiksi, kun vartalo muuttuu ja hormonit vaikuttavat ja onkin surullista, että huolet ulkonäöstä ja hyväksytyksi tulemisesta vaikuttvat niin suureen osaan lapsia ja nuoria. On tärkeää, että lapset ja nuoret altistuvat erilaisille, todellisille vartaloille, heitä rohkaistaan tunnistamaan jatkuvan itsensä muihin vertaamisen haitat ja tarjotaan sopivaa henkistä tukea mielenterveyden kannalta.

Lähde: Metro