Huolehdi riittävästä nesteytyksestä helteellä – lääkärin vinkit helteestä selviytymiseen

Lääkäri neuvoo, miten paahtavista päivistä voi selviytyä ja kuinka paljon vettä kannattaa juoda.

Lämpömittarit ovat näyttäneet lämpimiä ja jopa helteisiä lukemia ympäri maata ja lisää on luvassa, sillä kesä on vasta alussa. Porottava aurinko saa hien virtaamaan ja kun lämpömittarin lukemat pitkästä aikaa kohoavat, hikoilevat ihmiset aluksi tavallista enemmän – mutta tehottomammin.

”Uuteen lämpötilaan tottumisessa voi mennä seitsemästä kymmeneen päivää. Lämpötilan kohotessa keho hikoilee ensin moninkertaisesti, mutta tottuu sitten kuumuuteen”, yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta kertoo.

”Runsas hikoilu voi tuntua kiusalliselta, mutta yleisesti ottaen hikoilu on normaalia. Se on terveen kehon tärkeä tapa viilentää itseään”, hän muistuttaa.

Ihminen voi hikoilla helteellä jopa 12 litraa päivässä, minkä takia jokaisen on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä.

Hikoilun loppuminen huolestuttava merkki

Terveystalon mukaan ihminen tarvitsee tavallisesti noin 1,5 litraa vettä päivässä, mutta hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä. Hien mukana keho menettää nesteiden lisäksi jonkin verran myös suolaa, minkä takia vissy on hyvä juomavaihtoehto.

”Vesi on helteellä hyvä janojuoma, mutta varsinkin voimakkaasti hikoillessa voi olla hyvä juoda välillä myös kivennäisvettä. Neste- ja suolatasapaino pysyy kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli esimerkiksi suolaa”, Lagus toteaa.

Kuten hikoilukin, myös nesteytyksen tarve on kesäkuumalla yksilöllinen. Virtsan väri kertoo nestetasapainosta paljon: jos virtsa on tavallista tummempaa ja tarvetta vessavierailuille tuntuu olevan harvemmin kuin yleensä, on juonut liian vähän vettä.

”Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle. Normaalitilanteessa jano kertoo, kun on aika juoda, mutta helteellä se on myöhäinen merkki nesteytyksen tarpeesta”. yleislääkäri sanoo.

”Hikoilun loppuminen on jo huolestuttava nestehukan merkki. Kovilla helteillä kannattaa siis pitää vesipullo jatkuvasti käsillä”, Lagus neuvoo.

Joka toinen lasillinen vettä alkoholia nauttiessa

Moni saattaisi toivoa, että oluet ja siiderit auttaisivat ylläpitämään hyvää nestetasapainoa, mutta näin ei kuitenkaan ole. Terveystalon mukaan ne kuivattavat kehoa lisäämällä virstaamisen tarvetta.

Kesällä alkoholia ottaessa on tärkeä muistaa juoda joka toinen lasillinen vettä.

”Nestehukan ja lämpöuupumuksen oireet muistuttavat humalaa – väsyttää, kognitiiviset kyvyt heikentyvät ja tajunnan taso voi jopa laskea. Siksi nestehukkaa ei alkoholia nauttiessa aina huomaa”, Lagus kertoo.

Riittävän nesteytyksen lisäksi ruoka auttaa neste- ja suolatasapainon ylläpitämisessä. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi nestettä ja kivennäisaineita sisältävät hedelmät ja vihannekset – kun muistaa syödä ja juoda riittävästi, olokin pysyy hyvänä ja paahtavista päivistä nauttii enemmän.

Lääkärin kuusi vinkkiä helteestä selviytymiseen

• Muista riittävä nesteytys. Juo helteellä reilusti vettä. Myös vissy voi välillä olla hyvä janojuoma, sillä se korvaa hien mukana menetettyä suolaa. Älä jää kuumalla ilmalla odottelemaan janon tunnetta, vaan juo vettä säännöllisin väliajoin, jotta kehon nestetasapaino pysyy kunnossa.

• Suosi väljiä, vaaleita vaatteita. Kevyet, väljät vaatteet sallivat kehon hikoilla ja viilentää itseään normaalisti. Isolierinen hattu suojaa päätä ja niskaa porottavalta auringolta.

• Pulahda uimaan tai kokeile vaatteiden kostuttamista viilennykseksi. Uiminen viilentää kuumassa ilmassa lämmennyttä kehoa tehokkaasti. Uimarannalle voi mennä, kunhan muistaa huomioida turvavälit. Jos uimamahdollisuutta ei ole, voi vaatteiden kasteleminen toimia hyvänä viilennyskeinona.

• Viilennä sisäilmaa tuulettimella, mutta vain kotioloissa. Tuuletin tuo mukavan viilennyksen, mutta sitä ei suositella käytettäväksi työpaikoilla tai julkisissa tiloissa. Tuulettimen puhallus voi levittää virusta ympäriinsä.

• Vältä ulkoilua keskipäivän aikaan. Keskipäivällä on paras pysytellä varjossa. Fyysisesti raskas työ tai urheilusuoritus kannattaa ajoittaa aamupäivään, jottei keho pääse kuumenemaan liikaa.

• Älä epäröi ottaa yhteyttä lääkäriin. Varsinkin lasten, vanhusten ja koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvien kohdalla kannattaa helteellä olla tarkkana, sillä he ovat tavallista herkempiä auringolle. Lämpöhalvaus voi olla lapselle tai vanhukselle hengenvaarallinen. Huono olo, huimaus ja päänsärky ovat oireita, joiden ilmetessä on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.