Hämähäkkien nielemisestä unen tarpeen määrään: Kymmenen yleistä unimyyttiä kumottiin

Monet uskovat näihin myytteihin, jotka eivät ole totta.

Nukkumiseen ja yöuniin liittyy monenlaisia uskomuksia ja myyttejä, jotka eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Monet ihmiset kuitenkin uskovat niihin – kenties sinäkin olet vakuuttunut, että elämäsi aikana nielet unissasi useamman hämähäkin?

Mattress Advisor ja OnePoll teettivät kyselyn 2 000 amerikkalaiselle uneen liittyvistä faktoista, uskomuksista ja myyteistä. Metro kävi läpi kyselyn tuloksia ja samalla paljasti totuuksia uniin liittyvien harhaluulojen takaa.

Myytti: Alkoholin juominen ennen yöunille menoa auttaa sinua nukkumaan

32 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi, että yömyssy on avainasemassa hyvien yöunien kannalta. Metron mukaan tämä todennäköisesti johtuu siitä, että monet ihmiset nukkuvat kuin tukki yöelämässä vietetyn illan jälkeen ja on vaikeuksia herätä aamulla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yöunet olisivat laadukkaat ja auttaisivat sinua palautumaan.

”Alkoholi voi vaikuttaa auttavan sinua nukkumaan, sillä se auttaa saamaan unen, mutta yleisesti se on enemmän häiritsevää unen kannalta, etenkin yön toisen puoliskon aikana”, London Sleep Centren Irshaad Ebrahim selitti.

”Alkoholi myös vaikuttaa hengittämiseen ja voi jouduttaa uniapneaa”, hän lisäsi.

Myytti: Television/älypuhelimen/tietokoneen/padin katsominen auttaa nukahtamaan

Lähes kolmannes (30%) Mattress Advisorin ja OnePollin kyselyyn vastanneista uskoi, että tämä auttaa nukahtamaan, mutta he ovat väärässä. Sen sijaan näyttöjen ruudulta tuleva sininen valo vaikuttaa juuri päinvastoin. Laitteiden sininen valo vaikuttaa aivojen kykyyn tuottaa melatoniinia, mikä kertoo elimistölle, kun on aika mennä nukkumaan. Paljon parempi idea on lukea kirjaa tai olla vain omien ajatustensa seurassa ennen sänkyyn menoa.

Myytti: Mitä vanhempi olet, sitä vähemmän unta tarvitset

29 prosenttia kyselyyn vastanneista uskoi tähän myyttiin. Metron mukaan kokeiluissa, joissa vanhuksia pyydettiin nukkumaan niin paljon kuin he pystyivät, he nukkuivat keskimäärin vähemmän kuin nuoremmat aikuiset, joita oli pyydetty tekemän samoin. Tutkimusta johtaneet kuitenkin painottivat, että tämä ei tarkoita sitä, että vanhemmat ihmiset ehdottomasti tarvitsevat vähemmän unta ja totesivat, että ei ollut tapaa todeta, johtuiko unimäärä laskeneesta kyvystä vai tarpeesta nukkua. Pohjimmiltaan unitarpeet ovat yksilölliset, mutta ei pidä olettaa, että voit valvoa yötä myöten heti, kun pääset eläkkeelle ja olettaa, ettet tunne sen seurauksia.

Myytti: Jotkut ihmiset eivät näe lainkaan unta

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki ihmiset näkevät unia REM-unen aikana, mutta kaikki eivät muista näkemiään unia. Neljännes (25%) kyselyyn osallistuneista kuitenkin oletti, että osa ihmisistä ei näe unia lainkaan.

Myytti: Kropan voi opettaa pärjäämään vähemmällä unimäärällä

Metron mukaan lähes neljännes uskoi voivansa opettaa oman elimistönsä pärjäämään vähemmällä unella. Suurelle osalle ihmisistä kuitenkin alle kuuden tunnin yöunilla voi olla omat seuraamuksensa alhaisemmista testosteronitasoista sydän- ja verisuonisairauksiin. Niillä ihmisillä, jotka ’luonnostaan’ tarvitsevat vähemmän unta, on yleensä mutaatiogeeni hDEC2, joka käytännössä tekee heistä lyhytunisia.

Myytti: Menetetyt yöunet voi ’ottaa takaisin’ viikonloppuna

Tähän uskoisi mielellään, mutta sekään ei ole totta. Tänä vuonna julkaistu Coloradon yliopiston tutkimus testasi teoriaa, jonka mukaan viikon aikana menetettyä yöunia voi hyvittää. Tutkimuksessa ilmeni, ettei se onnistu. Apulaisprofessori Christopher Depnerin mukaan tämä ei vaikuta olevan tehokas strategia perumaan univajeen aiheuttamia häiriöitä aineenvaihdunnalle.

Myytti: Jos menet unille hiukset märkänä, tulet kipeäksi

Flunssan aiheuttaa virus, joten sillä ei ole mitään vaikutusta sairastumiseesi, menetkö nukkumaan märillä vai kuivilla hiuksilla.

Myytti: Tunti unta ennen keskiyötä on arvokkaampaa kuin kaksi tuntia keskiyön jälkeen

Yli viidennes (23%) kyselyyn osallistuneista uskoi tähän myyttiin, mikä luultavasti juontaa juurensa vanhempiin, jotka halusivat jälkikasvunsa menevän nukkumaan aikaisin. Aamuvirkkujen, jotka menevät aiemmin nukkumaan, on osoitettu olevan menestyvämpiä, mutta nukkumaanmenoaikojen ja unen laadun välillä ei pitäisi olla suoraa yhteyttä.

Myytti: Aivot eivät ole toiminnassa nukkuessa

Aivot eivät suinkaan ole toimettomana yöunien aikana, vaikka jotkut sellaiseen myyttiin saattavat uskoaki. Metron mukaan aivot muun muassa tallentavat edeltävän päivän muistoja, poistavat myrkkyjä ja siirtävät tärkeämpiä lyhytikaisia muistiasioita siihen osaan aivoja, joka säilyttää pitkäkestoisia muistoja.

Myytti: Nielet kahdeksan hämähäkkiä vuodessa, kun nukut

Tämä on Metron mukaan kenties hauskin myytti ja vielä hauskempaa on se, että 20 prosenttia ihmisistä todella uskoo siihen. Nukkuessa tai hereillä ihmiset hengittävät ja heillä on syke, mikä luo värinää, joka varoittaa hämähäkkejä vaarasta. Se on siis totta, että ne pelkäävät sinua enemmän kuin sinä niitä.

”Hämähäkit ovat todella herkkiä sekä värinälle että lämmölle, joten on epätodennäköistä, että ne törmäävät nukkuvaan ihmiseen. Ne eivät ole juurikaan kiinnostuneita meistä”, hämähäkkiasiantuntija Dave Clarke kertoi.

Tietysti ei ole täysin mahdotonta, että joku ihminen syö unissaan hämähäkin, mutta se on harvinaista eikä sen takia kannata menettää yöuniaan.

Lähde: Metro