Gynekologinen laskeumaleikkaus parantaa naisten elämänlaatua – noin kymmenes naisista joutuu leikkaukseen

Gynekologiset laskeumaleikkaukset ovat yleisimpiä gynekologisia leikkauksia.

Synnytinelinten laskeuman aiheuttamista oireista kärsivät naiset kokevat elämänlaatunsa huonommaksi kuin muut ikäisensä naiset. Leikkaushoito parantaa merkitsevästi laskeumaan liittyviä oireita ja naisten elämänlaatua, osoittaa lääketieteen lisensiaatti, synnytys-ja naistentautien erikoislääkäri Nina Mattssonin väitöstutkimus.

Itä-Suomen yliopiston mukaan kahden vuoden seurannassa tyytyväisyys leikkaustulokseen oli korkea. 84 prosenttia potilaista oli tyytyväisiä tulokseen ja jopa yhdeksän kymmenestä koki tilanteensa paremmaksi kuin ennen leikkausta.

Laskeumaoireita kartoittavan kyselyn perusteella seitsemällä kymmenestä leikatusta potilaasta elämänlaatu parani merkittävästi. Yleisellä elämänlaatumittarilla eritystoiminnoissa ja seksuaalisuuden alueella todettiin merkittävä paraneminen.

Hyvään leikkaustulokseen liittyviä tekijöitä olivat emättimen pohjan laskeuma yli immenkalvotason ja häiritsevä pullistuman tunne ennen leikkausta. Itä-Suomen yliopiston mukaan kahden vuoden seurannassa viisi prosenttia potilaista tunsi tilanteensa huonommaksi kuin ennen leikkausta ja tupakointi lisäsi riskiä tähän.

Laskeumaleikkausten tuloksia on perinteisesti mitattu anatomisilla mittareilla, joissa emättimen seinämän pisteiden sijainti arvioidaan leikkauksen jälkeen standardoidulla mittausmenetelmällä, mutta anatominen tilanne leikkauksen jälkeen ei kuitenkaan aina korreloi potilaan kokemiin oireisiin ja elämänlaatuun. Tärkeitä ovatkin potilaiden omat arviot hoidon vaikuttavuudesta, joita voidaan kerätä niin sanotuilla PROM-mittareilla (Patient Reported Outcome Measures).

Yleinen gynekologinen leikkaus

Gynekologiset laskeumaleikkaukset ovat yleisimpiä gynekologisia leikkauksia. Noin kymmenes naisista joutuu laskeumaleikkaukseen elämänsä aikana ja Itä-Suomen yliopiston mukaan Suomessa näitä leikkauksia tehdään vuosittain noin 4200.

Viimeisten vuosien aikana erityisesti laskeumaleikkauksiin, joissa käytetään synteettistä tukiverkkoa, on liittynyt paljon negatiivista uutisointia.

”Hoitomenetelmän valinnan tulisi perustua luotettavaan tutkimustietoon hoidon vaikuttavuudesta. Laajat kohorttitutkimukset eri laskeumaleikkausmenetelmistä ja hoidon vaikuttavuudesta ovat kuitenkin toistaiseksi puuttuneet”, väitöstutkimusta tehnyt Mattsson kertoo tiedotteessa.

Tutkimus osoitti, että Suomessa leikkausmenetelmän valinta perustui kansainvälisiin suosituksiin, sillä suurin osa, eli 81 prosenttia leikkauksista tehtiin potilaan omia kudoksia apuna käyttäen, kun verkkoa käytettiin 12 prosentissa emättimen kautta ja 7 prosentissa vatsaontelon kautta kaikista tehdyistä leikkauksista. Valtaosa verkkoleikkauksista tehtiin potilaille, joilla laskeuma oli uusinut aiemman leikkauksen jälkeen.

”Sairaaloiden välillä oli kuitenkin suuria eroja verkkoleikkausten yleisyydessä, mikä osoittaa, että toimintatapoja leikkaustavan valinnassa tulisi maassamme yhtenäistää”, Mattsson toteaa.

Mattssonin väitöskirjatutkimus pohjautuu valtakunnalliseen FINPOP 2015 -monikeskustutkimukseen, jossa kerättiin tiedot laskeumaleikkauksista 41 sairaalassa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 3 515 naista, eli 83 prosenttia kaikista vuonna 2015 gynekologisen laskeuman vuoksi leikatuista.