Alkoholi voi piillä masennusoireiden tautalla – alkoholinkäytöstä pitäisi puhua entistä rohkeammin

Alkoholista puhumista arastelevat myös terveydenhuollon ammattilaiset.

Alkoholi tai muut päihteet saattavat piillä masennusoireiden taustalla jopa 30 %:ssa tapauksista Käypä hoito -suositusten tietojen valossa, tiedottaa Terveystalo. Vastaanotolla alkoholin vaikutus terveyteen jää kuitenkin liian usein käsittelemättä, etenkin jos terveydenhuollon ammattilainen ei uskalla kaivella juurisyytä tai rohkene ottaa asiaa puheeksi.

”Psyykkisistä oireista kärsivä potilas pitäisi aina tutkia huolellisesti”, sanoo päihdelääketieteen ylilääkäri Harri Seppälä Terveystalosta.

”Ahdistuneisuudesta tai masennuksen tunteesta kertovan potilaan kohdalla mahdollinen runsas päihdekäyttö otetaan erotusdiagnostiikassa huomioon siinä missä esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt. Nämä mahdollisuudet voidaan sulkea pois vasta riittävän kartoituksen jälkeen”, hän jatkaa.

Psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä kokee myös, että puheeksioton tärkeys vastaanotoilla on ensimmäinen askel kohti monisäkeisen vyyhdin purkautumista. Nopeasti vaikuttavaa tukea voi saada myös tavoitteellisesta 5–25 kerran lyhytterapiajaksosta.

”Masennuksen hyvään hoitoon kuuluu sille altistavien, myötävaikuttavien ja laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja hoitaminen, ilman tätä työtä on vaikea saada hyviä tuloksia. Hyvä tulos syntyy vasta, kun ihmistä hoidetaan kokonaisuutena”, Ämmälä toteaa.

”Sairaus pitäisi pystyä tunnistamaan”

Myös psykoterapeutiksi kouluttautunut Seppälä on vaikuttanut parikymmentä vuotta päihdelääkärinä ja hän käy säännöllisesti kouluttamassa perusterveydenhuollon lääkäreitä sekä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia päihdetyössä. Mystiikka aiheen ympärillä jaksaa hämmästyttää häntä edelleen.

”Mielikuvat päihdepotilaista ovat usein negatiivisesti värittyneitä, vaikka päihdeongelmista kärsivien joukkoon mahtuu hyvin monenlaisia ihmisiä. Ammattilaisen kannattaa suhtautua päihdeongelmiin samoin kuin mihin tahansa sairauksiin tai vaivoihin. Sairaus pitäisi pystyä tunnistamaan ja ohjata ihminen hänelle sopivalle hoitopolulle”, Seppälä sanoo.

”Perusterveydenhuolto on terveydenhuoltomme selkäranka ja sitä sen pitäisi olla myös päihdehoidon suhteen. Perusterveydenhuollon nykyisellä osaamisella päästäisiin jo pitkälle, jos oireita tutkittaisiin heti tarkemmin”, jatkaa Seppälä.

Päihdelääkärinn mukaan päihteiden ongelmakäyttö on niin mittava kansanterveydellinen ja -taloudellinen asia, että sen käsittelyyn tarvitaan kaikkien terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaisten panosta, kunkin oman työroolinsa mukaisesti.