Ahdistus tuntuu kehossa ja mielessä – näin voit helpottaa oloasi, kun ahdistus iskee

Valtakunnallista mielenterveysviikkoa vietetään 21.-28. marraskuuta.

Mielenterveysviikon teemana on tänä vuonna kohtaaminen. Mielenterveyden keskusliiton mukaan tavoitteena on viestiä siitä, että jokainen ihminen – mielenterveystilanteesta riippumatta – ansaitsee tulla kohdatuksi, samalla tavalla.

Yksi maailman yleisimmistä mielenterveysongelmista on ahdistuneisuushäiriö, ja vain masennus on sitä yleisempi. Jokainen kokee ahdistusta toisinaan, mutta Terveystalon mukaan liiallisena ahdistus haittaa arkea ja voi kohdistua asioihin, jotka eivät ole uhka.

”Ahdistus on täysin normaali ja selviytymistä tukeva tunne, jota ei kannata pelätä. Se on kehomme tapa viestiä meille mahdollisesta vaarasta ja auttaa meitä välttämään uhkatilanteita tai toimimaan niissä tehokkaasti”, psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksiköstä muistuttaa.

Jos ahdistus on pitkäkestoista ja haittaa normaalia arkea, voi kyse olla kuitenkin yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä.

”Ahdistuneisuushäiriössä ahdistuneisuuden tunne on voimakasta, jatkuvaa eikä liity enää tiettyyn tilanteeseen. Se haittaa päivittäistä elämää ja saa välttelemään esimerkiksi sosiaalisia tilanteita”, Heiskanen selittää.

Mieli ja keho reagoivat

Terveystalo kertoo, että ahdistunut ihminen skannaa ympäristöään jatkuvasti vaaran varalta ja saattaa tulkita neutraalitkin tilanteet herkästi uhkina.

”Ahdistuneen mielen täyttävät huolestuneet ajatukset, pelot ja murehtiminen siitä, mitä tulevaisuudessa saattaa tapahtua. Huolien aiheita voi olla vaikeaa nimetä tai niitä voi olla lukuisia työ- ja raha-asioista ihmissuhteisiin”, Lotta Heiskanen kuvailee.

Ahdistus oireilee myös erilaisina kehon tuntemuksina. Heiskasen mukaan hyvin merkittävä ja selvä ahdistuneisuushäiriön oire ovat uniongelmat.

”Ahdistus oireilee myös esimerkiksi nopeana sykkeenä, puristavana tunteena rintakehässä ja hikoiluna”, hän lisää.

Lisää ahdistuksen oireita löydät esimerkiksi Terveyskirjaston sivuilta täällä.

Ahdistushäiriön muodostuminen on hyvin yksilöllistä

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Terveystalon mukaan tiedetään, että esimerkiksi perinnölliset tekijät altistavat erilaisille ahdistus- ja mielialahäiriöille.

”Siihen, kehittyykö perinnöllisen alttiuden perusteella ahdistuneisuushäiriötä taas vaikuttavat monet ympäristötekijät kuten kuormittavat tapahtumat elämässä”, Heiskanen toteaa.

Hän lisää, että myös psykologiset tekijät vaikuttavat, kuten kasvuhistorian kokemukset, joissa on joutunut kokemaan voimakasta hätää ilman riittävää tukea tilanteen jäsentämiseen tai rauhoittamiseen. Vanhemman torjuvuus, kriittisyys tai hyväksynnän ja lämmön puute ovat kaikki altistavia tekijöitä.

Ahdistuneisuushäiriön muodostuminen on siis hyvin yksilöllisistä. Heiskasen mukaan ahdistus on mahdollisuus tutustua itseen ja omaan tarinaan.

”On hyödyllistä oppia tuntemaan, mitkä tekijät laukaisevat, ylläpitävät ja altistavat ahdistukselle – se että ahdistuksesta tulee ymmärrettävämpää, rauhoittaa mieltä ja hoitaa ahdistusta”, hän selittää.

Hae rohkeasti apua

Ahdistukseen on hyvä hakea apua viimeistään, jos tunne haittaa arjessa tai työssä selviytymistä. Heiskanen kertoo, että ’Ota tämä tunne pois’ on usein vastaanotolle tulevan ihmisen toive.

”Tällainen suhtautuminen ahdistuksen tunteeseen voi kuitenkin voimistaa ahdistusta ja hyödyllisempää onkin oppia olemaan sopusoinnussa hankalien tunteiden kanssa”, psykologi ja psykoterapeutti sanoo.

”Voi pelätä riittävästi esimerkiksi koronavirusta, jotta motivoituu siltä suojautumiseen, mutta samalla kykenee säilyttämään arjen toimitakyvyn ja optimismin. Ahdistusta saa siis tuntea, mutta ei joutua kohtuuttomasti sen valtaan”, Heiskanen toteaa.

Ahdistusta voidaan hoitaa erilaisin tavoin. Esimerkiksi psykologisessa tai psykoterapeuttisessa hoidossa voidaan opetella yhdessä tunteiden säätelyä, kuten keinoja lieventää ahdistuneisuuden tunnetta ja tunnereaktioita.

Ahdistuksen iskiessä oloa voi yrittää helpottaa myös itse. Alta löydät esimerkkejä eri tavoista, mutta muista, ettäsamat keinot eivät toimi kaikille, joten eri menetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti.

Tunnista ahdistus ja suhtaudu siihen lempeästi

• Pyri löytämään ahdistukselle sanat
• Suhtaudu ahdistukseen uteliaisuudella ja myötätuntoisen hyväksyvästi: älä kritisoi itseäsi ahdistuksesta, vaan anna itsellesi lupa kokea sitä.
• Muista, että ahdistuksesta huolimatta voi selviytyä hyvin

Konkretisoi uhka ja pohdi:

• Mitä pahimmillaan voi tapahtua?
• Entä parhaimmillaan?
• Onko uhka todellinen?
• Miten selviytyisin seurauksista?
• Huomaa hetket, kun uhkakuvat eivät toteutuneet!

Ylläpidä hyvinvointia tukevia elintapoja ja vuorokausirytmiä

• Muista riittävä lepo ja säännöllinen unirytmi, ruokailu ja liikunta
• Ota käyttöön hengitysharjoitukset ja rauhoita keho. Kerroimme aiemmin erilaisista hengitysharjoituksista, joihin voit tutustua täällä.

Huolla ja helli mieltä

• Älä jää yksin – puhu ihmisille, joihin luotat
• Varaa itsellesi huolihetki (esim. jokaiselle päivälle 15-30 minuuttia aikaa huolten käsittelyyn)
• Keskity merkityksellisiin ja palkitseviin asioihin elämässäsi
• Muista, että elämä on yllätyksellistä: koska vain voi tapahtua jotakin hyvää!

Kerroimme aiemmin, että värittäminen sekä uiminen tekevät hyvää mielenterveydelle ja voivat auttaa myös ahdistukseen. Lisäksi kerroimme asioita, joita ahdistuneet haluaisivat muiden tietävän ahdistuneisuudesta, sekä kerroimme neuvoja, miten auttaa ahdistuksen kanssa kamppailevaa läheistä.

Mielenterveysviikkoon voit tutustua täällä ja sen aikana järjestettäviä paikallisia tapahtumia löydät täältä. Lisätietoa ahdistuneisuushäiriöistä löydät muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta, Terveyskirjastosta sekä Mielenterveystalon sivuilta.