Ahdistuneisuus kasvoi viime vuonna – nämä asiat ahdistuneet haluaisivat sinun tietävän ahdistuneisuudesta

Suomalaiset ovat yhä useammin pois töistä ahdistuneisuuden takia.

Kelan sairauspäivärahalla korvatut sairauspoissaolot yleistyivät vuosina 2016-2019 mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahakausien yleistymisen myötä. Viime vuonna sairauspoissaolojen määrä kuitenkin väheni ja myös mielenterveysperusteisten päivärahapäivien kasvu tyrehtyi, kertoo Kela.

Mielenterveydestä johtuvien poissaolojen määrän kehityksessä oli kuitenkin eroja. Viime vuonna masennukseen perustuvat sairauspäivärahapäivät vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien päivien määrä kasvoi edelleen.

”Vaikka myös mielenterveysperusteiset pitkät sairauspoissaolot kaikkiaan vähenivät viime vuonna, ovat esimerkiksi epidemiatilanteen pitkittyminen, yhteiskunnallisen tilanteen jatkuva epävarmuus, sosiaalisten kontaktien poikkeuksellinen vähäisyys sekä siitä seurannut eristäytyneisyys voineet lisätä ahdistuneisuusoireita”, Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja tutkija Riku Perhoniemi pohtivat.

Blomgren ja Perhoniemi ovat tuoreessa tutkimuksessa selvittäneet sairauspäivärahalla korvattujen poissaolopäivien määrän kehitystä vuosina 2005-2019 sukupuoli-, ikä- ja diagnoosiryhmittäin. Tutkimuksen mukaan nimenomaan masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet mielenterveysperusteisten sairauspäivärahapäivien kasvun taustalla kaikissa sukupuoli- ja ikäryhmissä.

Tulosten mukaan mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolopäivien määrän kasvu oli 16–34-vuotiailla jatkunut jo pitkään, mutta kasvu jyrkkeni aikavälillä 2016–2019. Sen sijaan 35–49-vuotiailla ja 50–67-vuotiailla selvä kasvu on keskittynyt vasta vuoden 2016 jälkeiseen aikaan.

Vaikka ahdistuneisuushäiriöt koskettavat monia, eivät kaikki ymmärrä, millaista ahdistuneisuus on tai miltä se tuntuu. Tilanteen korjaamiseksi suomensimme alle Pure Wow’n koostaman listan asioista, joita ahdistuneet haluaisivat muiden tietävän ahdistuneisuudesta.

Ahdistus on yksilöllistä

Kuten niin moni muukin asia, ei ahdistuneisuus näytä samalta jokaiselle ihmiselle. Ahdistuneisuutta aiheuttavat monet asiat ja se ilmenee erilaisin tavoin. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, kun haluaa olla tukena ahdistuneelle läheiselle. Eräs ahdistusdiagnoosin saanut nainen kuvaili kokemuksiaan Pure Wow’lle näin:

”Äitini ja minä olemme molemmat saaneet yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnoosin, mutta hänellä ahdistuneisuus tulee tiedosta ja minulla tietämättömyydestä. Äitini peittää korvansa ja huutaa välttääkseen laukaisevia tekijöitä, kun taas minä sukellan syvälle asioihin ja opin kaiken, minkä voin, jotta en ylläty tai pelkää myöhemmin.”

Sitä ei saa pois pältä

Todennäköisesti jokainen ahdistuneisuuden kanssa elävä haluaisi päästä siitä eroon ja laittaa sille pisteen, jos pystyisi. Näin vuosikausia ahdistuneisuutta kokenut kuvaili asiaa:

”Minulla on ollut koko iäni ahdistuneisuutta ja sain siihen lääkityksen 21-vuotiaana. Toivoisin, että ihmiset lakkaisivat sanomasta minulle, että ’älä vain ole ahdistunut’, kun kerron heille miltä minusta tuntuu. Joskus tunteen ilmaiseminen on tapa tiedostaa se ja päästi siitä yli, mutta kun joku kuvittelee, että sen voi tuosta vain lopettaa, se on turhauttavaa. Se voi tuntua niin uuvuttavalta ja kontrolloimattomalta, kuten Harry Potterissa ankeuttaja lähestyisi ja täyttäisi sinut huolella ja epäilyksellä.”

Ahdistuneisuudella ja ahdistuksen tunteella on ero

Luultavasti jokainen tuntee olevansa ahdistunut silloin tällöin; on normaalia, että ennen isoa esitelmää töissä, uuteen kotiin muuttaessa tai parisuhteesta erotessa tuntee ahdistusta. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin diagnosoitava ahdistuneisuushäiriö. Terveyskirjasto kertoo ahdistuneisuushäiriöstä näin:

”Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä ilmenevä ahdistus ja huoli eroavat elämäntilanteiden aiheuttamasta luonnollisesta ahdistuneisuudesta siinä suhteessa, että ahdistus ja huoli ovat henkilön elämäntilanteeseen nähden luonteeltaan selvästi liiallisia, itsepäisiä ja jatkuvia. Mitä useammista asioista henkilö on huolissaan ja mitä enemmän oirekuvaan kuuluvat jatkuva väsymys, levottomuus tai ärtyneisyys, sitä todennäköisemmin ei ole kyse vain ahdistavasta tai stressaavasta elämäntilanteesta, vaan kyseessä on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.”

”Ahdistus voi olla hetkittäistä ja ilmetä kohtauksina, tai se voi olla jatkuvaa. Olo voi tuntua jatkuvasti huolestuneelta ja hermostuneelta, ärtyneeltä, levottomalta tai pelokkaalta. Erilaiset murheet palaavat toistuvasti mieleen. Ahdistus saattaa tuntua kehossa päänsärkynä, hikoiluna, sydämentykytyksinä tai rintakipuina, vatsakipuina tai lihasjännityksenä. Pitempään jatkuessa ahdistus voi olla sekä henkisesti että fyysisesti kuluttavaa, haitata arkielämää ja heikentää toimintakykyä”, Mielenterveystalon sivuilla kuvaillaa ahdistuneisuushäiriöitä.

Kun läheinen kertoo ahdistuneisuudestaan, ei myötätuntoa kannata välttämättä osoittaa kertomalla omista hetkistä, kun on tuntenut ahdistusta, koska satunnainen ahdistus ei ole sama asia kuin ahdistuneisuus, jota hoidetaan tarvittaessa terapialla ja/tai lääkityksellä. Vaikka et tarkoittaisi pahaa, on parempi kuunnella, antaa toiselle tilaa avautua ja jos hän pyytää kommentteja, silloin antaa niitä.

Vaikket näkisi toisen ahdistusta, on se silti olemassa

Ahdistuneisuus ei tarkoita sitä, että jatkuvasti hengittää paperipussiin. Pure Wow’n mukaan vaikka ahdistuneet toisinaan kokevat paniikkikohtauksia, voi ahdistuneisuus olla täysin näkymätön muille. Yksi ahdistunut kertoo kokemuksistaan näin:

”Olen melko hyvin oppinut mestariksi vaikuttamaan normaalilta ulospäin. Ihmiset eivät kuitenkaan näe, että jatkuvasti vatvon ja murehdin jokaista tilannetta tai keskustelua, joka on tapahtunut, tapahtuu ja tulee tapahtumaan. Se henkisesti ja fyysisesti uuvuttavaa.”

Ahdistuneisuuden suhteen on tärkeä ymmärtää, että vaikka se ei päällepäin näkyisi, ei se tarkoita, etteikö mielessä olisi kamppailu käynnissä. Monet ahdistuneet ovat oppineet vaikuttamaan tyyneltä ja rauhalliselta, mutta kaikilta se ei onnistu.

Ahdistuneisuuden mukana tulee paljon tunnetta syyllisyydestä

Eräs ahdistuneisuudesta kärsivä toivoisi muiden ymmärtävän sen mukana tulevan syyllisyyden, mikä vaikeuttaa sen käsittelyä, koska usein ahdistuneisuutta ei voi laittaa jonkin tietyn asian piikkiin. Terapiassa pystyy käsittelemään tilannetta ja oppimaan hyväksyntää. Moni saattaa esimerkiksi ajatella, että itsellä on kaikki elämässä hyvin ja saa tukea, joten mitä syytä on olla ahdistunut? Tunteet ovat kuitenkin aitoja, niitä ei tarvitse hävetä tai murjoa itseään sen takia, että itsellä on mielenterveydenhäiriö.

Satunnaiset asiat voivat laukaista ahdistuneisuuden

Laukaisevat tekijät, triggerit ovat todella olemassa. Jollekin yksinkertainen arkiaskare ei ole homma eikä mikään, mutta ahdistuneelle se voi olla vaikea asia. Koeta olla vähättelemättä läheisesi tunteita, vaikka se tuntuisikin sinusta hassulta, kuten jos hän tuntee ahdistuneisuutta auton tankkaamisen tai kun joutuu taskuparkkeeraamaan.

”Ole kiltti ja älä väitä minulle vastaan, kun kerron ahdistuneisuuteni syystä (etenkin jos se on ’en tiedä, miksi minua ahdistaa'”, eräs mies kertoi Pure Wow’lle toiveena muille ihmisille.

Joskus ahdistuneisuus iskee täysin yllättäen

Triggeröivien asioiden lisäksi ahdistuneisuutta voi kokea muutenkin.

”En voi kontrolloida sitä, milloin se iskee tai mikä sen aiheuttaa ja koska en voi kontrolloida sitä, en tiedä miten saan tunteen pois”, ahdistuneisuutta kokeva nainen sanoi.

”Joskus minulla on vain outo tunne, jonka myöhemmin tunnistan ahdistuneisuudeksi. Jos koetat auttaa ahdistunutta, tarjoa aikaansaavia ratkaisuja, älä väheksy tai koeta olla empaattinen. Kysy, miten voit auttaa”, hän jatkoi.

Ahdistuneisuudesta huomauttaminen todennäköisesti pahentaa tilannetta

Kommentoisitko jonkun ulospäin näkyvää sairautta tai vammaa? Tuskinpa. Sama pätee myös mielenterveyteen. Ahdistuneisuudesta huomauttaminen voi pahentaa ahdistuneisuutta. Ahdistuksen kynsissä voi haluta tuntea olevansa itsekin näkymätön ja tunne voi olla vielä vahvempi, jos tuntee paniikkikohtauksen olevan lähellä. Kaikessa rauhassa tilanteesta voi päästä yli, mutta joillakin käy niin, että jonkun huomatessa tai kysyessä, onko kaikki hyvin, kohtaus pääsee selvemmin päälle.

”Älä sano minulle, että ahdistuneisuuteni ahdistaa sinua”, aiemmin mainittu mies huomauttaa, koska ahdistuneisuuteen liittyy jo tunnetta syyllisyydestä ja tällainen vain pahentaa oloa.

Reagoi, jos joku pyytää apua

Koska ahdistuneisuus on niin erilaista ja yksilöllistä, on myös ihmisillä erilaisia tapoja käsitellä sitä. Jotkut eristävät itsensä muilta, toiset saavat apua, kun avautuvat läheisilleen. Jos läheinen kääntyy puoleesi, koeta tehdä selväksi, että olet tukena, vaikka et siinä hetkessä välittömästi pystyisi auttamaan häntä.

”Jos otan yhteyttä läheiseen ahdistuneisuuskohtauksen keskellä, se sattuu pahasti ja ahdistaa enemmän, jos hän ei vastaa. Ymmärrän sen, että voi olla kiire eikä läheinen ole terapeuttini, mutta jopa simppeli ’olen pahoillani, minulla on nyt kiire, mutta odota hetki ja voidaan jutella’ tekisi ihmeitä”, ahdistuneisuudesta kokenut kertoi.

Älä utele meditoinnista

Pure Wow’lle kirjoittava Sarah Stiefvater toteaa, että jos kaikki hänen mielenterveysongelmat ratkeaisivat päivittäiselle meditoinilla, hän olisi eri ihminen. Vaikka koetat vain auttaa suosittelemalla jotain netissä näkemääsi apukeinoksi rauhoittamaan oloa, voi se vaikuttaa ahdistuneesta nenäkkäältä tai vähättelevältä, jos ehdotat esimerkiksi ulkoilun lisäämistä aivokemioiden epätasapainon korjaamiseksi. Jos haluat auttaa, kuuntele ja tarjoa tukeasi. Vaikka tarkottaisit hyvää, älä tyrkytä neuvoja, ellei niitä pyydetä.

Kelan tutkimukseen voit tutustua lisää Kelan Tutkimusblogissa täällä. Löydät lisätietoa ahdistuneisuushäiriöistä muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta, Terveyskirjastosta sekä Mielenterveystalon sivuilta.

Kerroimme aiemmin Mielinauha-kampanjasta, jolla tuetaan kotimaista mielenterveystyötä. Voit lukea kampanjasta lisää täällä.

Lähde: Pure Wow