5-6-vuotiaistakin jo yli puolella oma puhelin – vanhempi, huomioi nämä seikat ensipuhelimen ostossa

Suomalaislapset saavat ensimmäisen puhelimensa yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Selvästi yli puolella 5-6-vuotiaista suomalaislapsista on nykyisin oma puhelin. DNA:n tuoreesta koululaistutkimuksesta ilmenee, että tämän ikäisistä lapsista 60 prosentilla on jo oma puhelin.

Tutkimuksen mukaan ensimmäinen älypuhelin hankitaan lapselle nykyisin keskimäärin 6-7 vuoden ikäisenä. DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikon mukaan ikä laskee vuosi vuodelta ja tähän on monia syitä.

”Aiemmin puhelin hankittiin suurimmaksi osaksi vain lapsen ja vanhemman väliseen yhteydenpitoon. Puhelin on edelleen tärkeä yhteydenpitoväline, mutta DNA:n koululaistutkimuksesta selviää, että valtaosa vanhemmista mieltää älypuhelimen käytön hyödylliseksi: 88 prosenttia vastanneista vanhemmista kokee sen kehittävän lapsen digitaitoja”, Aavikko kertoo tiedotteessa.

”Sen lisäksi suurin osa uskoo älypuhelimen käytön edistävän tiedonhakukykyä (85 %) ja lapsen oppimista (74 %) sekä puhelimen koetaan olevan lapselle myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen väline (84 %). Lisäksi 85 % vanhemmista on sitä mieltä, että puhelin toimii hyvänä apuvälineenä lapsen ja aikuisen välisen luottamuksen kehittämisessä”, hän jatkaa.

Some on osa pienten lastenkin elämää

DNA:n viime vuonna julkaistussa kyselytutkimuksessa selvisi, että kahdeksan vuoden ikä oli kyselyn perusteella vedenjakaja oman puhelimen saamisessa. Nyt tämä on muuttunut, sillä tuoreen tutkimuksen mukaan puhelin hankitaan usein viimeistään silloin, kun lapsi menee peruskouluun.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi 81 prosentilla 7-vuotiaista ja 99 prosentilla 8-vuotiaista on jo oma puhelin. Tutkimuksessa nousi esille myös selkeä myyntipiikki koulujen alkamisen aikaan.

Tutkimuksesta selviää myös, että sosiaalinen media on osa myös jo pienten lasten elämää. Tutkimus paljastaa, että vanhempien mukaan ala-asteikäiset lapset käyttävät sovelluksista eniten WhatsAppia, YouTubea, TikTokia ja maksullisia tv-palveluita.

5–12-vuotiaista 80 prosenttia käyttää WhatsAppia useita kertoja viikossa tai päivittäin. YouTuben kohdalla luku on 76 prosenttia ja TikTokin kohdalla 34 prosenttia. Maksullisia tv-palveluita käyttää useita kertoja viikossa tai päivittäin 35 prosenttia pienistä lapsista.

Tutkimukseen vastanneet vanhemmat kertovat 5–12-vuotiaiden lastensa käyttävän puhelintaan yhteydenpitoon sekä perheenjäseniin että kavereihin. Lisäksi puhelimella katsotaan YouTube-videoita ja pelataan.

Huomioitavaa riittää

Aavikko muistuttaa, että ensipuhelimen hyötyjen mukana tulee myös huomioon otettavia asioita. Tutkimuksessakin esille nousivat esimerkiksi vanhempien huolet haitallisista verkkosivustoista, mutta myös pelko huijatuksi tulemisesta ja valvomattomasta netin käytöstä.

Aavikon mukaan puhelimen hankkimiseen liittyy useita huomioon otettavia seikkoja, sillä ensipuhelimen hankinta on iso askel.

”Pelisääntöjen, keskusteluiden ja yhdessä opettelun tueksi tarjolla on myös useita erilaisia turvasovelluksia. Lähes kaikki vanhemmat kertovat olevansa tietoisia turvasovelluksista, mutta vain 43 prosenttia vanhemmista on käyttänyt niitä turvatakseen lapsen puhelimen käyttöä”, hän muistuttaa.

”Ero on suuri, etenkin kun tutkimuksen yhteydessä useat vanhemmat ilmaisivat kaipaavansa keinoja puhelimen käytön turvaamiseen ja rajoittamiseen”, Aavikko jatkaa.

6 vinkkiä vanhemmille lapsen ensipuhelimen ostoon

DNA koosti vanhemmille vinkit seikoista, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun on hankkimassa ensimmäistä älypuhelinta lapselle.

1. Yhteiset pelisäännöt älypuhelimen käytöstä: Valtaosa vanhemmista sopii yhteiset pelisäännöt, joita lapsen pitää noudattaa. Esimerkiksi, että puhelimeen pitää aina vastata, kun perheenjäsen soittaa ja puhelimesta on pidettävä hyvää huolta. Puhelimen käyttöä kannattaa myös harjoitella yhdessä lapsen kanssa.
2. Ruutuajan huomioiminen: Lapsen kanssa kannattaa sopia pelisääntöjen yhteydessä myös ruutuajan määrästä. Tutkimuksen mukaan yli puolet vanhemmista kokee enintään 2 tuntia päivässä sopivaksi ruutuajaksi ala-asteikäiselle lapselle.
3. Turvallisuus verkossa: Yli 60 prosenttia tutkimukseen vastanneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista on huolissaan puhelimen käyttöön liittyvistä riskeistä, kuten siitä, että lapsi ajautuu haitallisille sivustoille tai että lasta huijataan. Lapselle onkin hyvä teroittaa, että mitään omia tietoja ei pidä antaa tuntemattomille. Turvapalvelut ovat hyvä keino estää lapsen pääsy ei-toivotuille nettisivuille ja rajoittaa ruutuaikaa.
4. Ole itse perillä ajankohtaisista asioista: Seuraa asiasta käytävää keskustelua ja juttele myös muiden vanhempien kanssa.
5. Lisätarvikkeet: Tutkimuksen mukaan 79 prosenttia vanhemmista hankkii ala-asteikäiselle lapselleen suojakuoren ja 62 prosenttia vanhemmista sijoittaa myös näytönsuojan hankintaan useimmiten puhelimen oston yhteydessä. Ne ovat edullinen tapa pidentää lapsen puhelimen käyttöikää. 62 prosentille ala-asteikäisistä lapsista hankitaan puhelimen oston jälkeen myös omat kuulokkeet.
6. Puhelin on myös tärkeä oppimisen väline: Tutkimuksessa ilmeni, että enemmistö vanhemmista ymmärtää puhelimen olevan myös oppimisen väline ja sen käyttö kehittää lapsen digitaitoja ja kielitaitoja. Uusi sukupolvi on oppinut katsomaan kaiken näytöltä, jolloin esimerkiksi lukeminen sähköisten palveluiden kautta voi olla lapselle luonnollisin tapa pitää yllä lukuharrastusta.

Alla olevalla videolla DNA:n viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck kertoo Suojellaan Lapsia ry:n Anna Ovaskan haastattelussa DNA:n koululaistutkimuksen tuloksista sekä antaa ohjeita digilaitteiden turvallista käyttöä varten. DNA on mukana Suojellaan Lapsia ry:n Turvallisesti digiliikenteessä -projektissa, jonka osa tämä video on.

DNA:n vuotuiseen koululaistutkimukseen osallistui 5-12-vuotiaiden lasten vanhempia/huoltajia 702 sekä 13-16-vuotiaiden lasten vanhempia/huoltajia 302, eli yhteensä 1 004 vanhempaa/huoltajaa. Tutkimuksen tiedot on kerätty helmikuussa 2021 Nepan online-paneelissa.